EPIP2014 – tutkimusta päätösten tueksi

Järjestyksessään yhdeksäs European Policy for Intellectual Property (EPIP) -konferenssi järjestettiin EU:n ytimessä, Euroopan parlamentissa Brysselissä 4.–5.9.2014. Paikalla oli yhteensä yli 200 IP-alan tutkijaa ja asiantuntijaa, mukana myös useita europarlamentaarikkoja sekä heidän avustajiaan.

Osallistujalistan mukaan suomalaisedustuksesta vastasi tällä kertaa puhtaasti Jyväskylän yliopisto kahdella osallistujalla.

Konferenssia edeltävänä päivänä Solvay Business Schoolin tiloissa järjestettiin työpaja tohtoriopiskelijoille. Tarkoituksena oli hävittää ekonomistien ja oikeustieteilijöiden välisiä raja-aitoja ja väärinkäsityksiä. Aamupäivän osiossa ekonomisteja valistettiin oikeustieteilijöiden näkökulmista sekä tutkimusmenetelmistä ja iltapäivällä oikeustieteilijöille opetettiin, kuinka ekonomistit käsittävät aineettoman omaisuuden roolin taloudessa.

Yleisesti ottaen oikeustieteilijöillä on parempi institutionaalisten faktojen tuntemus, kun taas ekonomisteilla on usein laajempi teoreettinen ja tilastollinen menetelmävalikoima hypoteesien testaamiseen.

Mikä polku on paras innovaatioille?

Olin vähän pettynyt, kun en saanut vastausta kysymykseeni, mikä on oikeustieteilijöiden tiedeyhteisössä nykykäsitys patenttijärjestelmän tavoitteista, toisin sanoen mitä sen eri tavoitteista preferoidaan eniten. Taloustieteilijän on vaikea lähestyä optimointiongelmaa, jos alun alkaen ei tiedetä yhteiskunnan preferenssejä eri tavoitteiden välillä.

Akateemisessa taloustieteellisessä kirjallisuudessa on perinteisesti tutkittu patenttijärjestelmän vaikutusta innovaatiotoiminnan määrään (T&K, patenttien lukumäärät), mutta viime aikoina on julkaistu kasvavassa määrin tutkimuksia siitä, kuinka patenttijärjestelmä vaikuttaa innovaatiotoiminnan suuntaan ja T&K:n rakenteeseen (ks. Moser 2005, Budish, Roin & Williams 2013). Me havaitsemme vain yhden toteutuneen teknologisen kehityksen polun, mutta emme tiedä, onko se vaihtoehdoista paras.

Tulevaisuudessa tarvitaan ehdottomasti enemmän tieteenrajat ylittävää yhteistyötä. Työpajaa pitänyt professori Stefan Bechtold (ETH Zurich) ennusti, että tulevaisuudessa IP:n tutkimuskenttää hallitsevat tutkijat, joilla on sekä lakitutkinto että tohtoritutkinto taloustieteestä tai vastaavasta – mielellään Yhdysvaltojen huippuyliopistoista.

Innovaatiojärjestelmien kehittäminen

Tällä kertaa konferenssin teemana oli innovaatiojärjestelmien kehittäminen (”Improving innovation systems”). Koko ohjelma esiintyjälistoineen löytyy EPIP-järjestön kotisivulta, ja osan esityksistä työpaperiversiot on saatavilla verkosta.

Konferenssiin osallistujaa vaivaa aina valinnan vaikeus, kun tarjolla on samanaikaisesti neljä tai viisi toinen toistaan mielenkiintoisempaa teemaa. Osallistuin pääasiassa sessioihin, joiden esitykset liittyivät patentointiin ja niiden strategiseen hyödyntämiseen sekä tiedon leviämiseen (knowledge spillovers). Harmittamaan jäi mm. ”3D Printing and IP” -session väliin jääminen.

IPR-tilastojen saatavuuden lisääntyminen on mahdollistanut yhä laadukkaampien tilastollisten tutkimusten toteuttamisen. Aineistojen pienuus ja tilastollisen merkitsevyyden puuttuminen ei vaivaa patenttiaineistoja hyödyntävää tutkimusta, koska otoskoko voi olla satoja tuhansia havaintoja. Useimmissa seuraamissani esityksissä tutkimusaineistona käytettiin EPO:n PATSTAT-tietokantaa.

Mainittakoon, että USPTO kunnostautui jälleen avaamalla uusia aineistoja tutkimuskäyttöön. USPTO:n pääekonomisti Alan Marco esitteli uutta PAIR-aineistoa (Patent application information retrieval) yhdysvaltalaispatenttien toimenpidehistorioista. Rajoitteena aineiston käytössä on kuitenkin, että sitä voi käyttää vain yksi tutkija kerrallaan. USPTO on 2000-luvulla esimerkillisesti edistänyt IPR-informaation hyödyntämistä tutkimuskäytössä, ja kaikkiin aineistoihin voi tutustua viraston verkkosivulla.

3D-printtauksen raaka-aineet rajalliset

Konferenssin viihdyttävimpänä esityksenä mieleen jäi Mark Lemleyn esitys ”IP in a world without scarcity”, jossa hän mukaansatempaavalla tyylillään esitteli internetin, 3D-tulostuksen ja robotiikan mahdollisuuksia mullistaa taloutta.

Keskeinen kysymys Lemleyn mukaan kuuluu, kuinka taloutemme toimii maailmassa, jossa useat tuotteet ovat hyvin edullisia tai ilmaisia. Tunnelmaa lässähdytti erään ekonomistin kommentti yleisöstä, että niukkuus ei tule maailmasta loppumaan, koska raaka-aineet 3D-printtaukseen ovat rajalliset.

Vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti ja yhdistetty patenttituomioistuin saivat yllättävän vähän huomiota konferenssissa. Olisin odottanut teoreettisia tutkimuspapereita ”optimaalisesta patenttialueesta” (vrt. kirjallisuus optimaalisesta valuutta-alueesta).

Ainoa näkemäni yhtenäiseen eurooppapatenttiin liittyvä esitys käsitteli hyvin yleisellä tasolla patentin uusimismaksujen määrittelyä, koska itse työn alla oleva selvitys ei ole vielä julkinen. Toisaalta yhtenäisen eurooppapatentin ratifiointiprosessiin ja voimaantuloon viitattiin useissa pääpuheenvuoroissa. Christian Helmers esitteli saksalaisen patenttijärjestelmän erikoisuutta eli bifurkaatiota ja siihen liittyvää ”Invalid but infringed”-haastetta.

EPIP2015-konferenssi järjestetään ensi vuonna Glasgowssa 2.–3. syyskuuta ja teemana tulee olemaan ”Aineeton omaisuus luovassa taloudessa” (Intellectual Property in the Creative Economy). Skotlannin itsenäisyydestä vitsailtiin konferenssin aikana useaan otteeseen, mutta kansanäänestys 18.9.2014 päätti 55,3 prosentin enemmistöllä, että Skotlanti ei ole vielä itsenäinen seuraavan EPIP-konferenssin aikaan.

Jussi Heikkilä
Taloustieteen tohtoriopiskelija
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
NU-MERIT, Maastricht