Pääkirjoitus. Pohjoismaista yhteistyötä

(IPRinfo 4-2000)

Pohjoismaiden teollis- ja tekijänoikeudellinen lainsäädäntö on aikoinaan valmistunut pohjoismaisena yhteistyönä. Lainsäädännön kehitys on myös suurelta osin tapahtunut kiinteämmässä tai löysemmässä pohjoismaisessa yhteistyössä. Viimeisenä osoituksena tästä on tunnusmerkkilainsäädännön uusiminen, jota valmistellaan Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa samanaikaisesti ja myös yhteistyössä. Konkreettisena hyötynä tästä on ollut, että oikeuskäytäntöä ja oikeudellista kirjoittelua on voitu hyödyntää Pohjoismaissa yli valtioiden rajojen. Kansainvälisesti ”pohjoismainen malli” on saanut tätä kautta kantavuutta, kun Pohjoismaat ovat voineet esiintyä yhtenäisesti alan kansainvälisillä foorumeilla.

Eräänä tärkeänä yhteistyömuotona on ollut Nordiskt Immateriellt Rättskydd eli NIR julkaisu. Lehti on dokumentoinut immateriaalioikeudellista oikeuskäytäntöä ja keskustelua Pohjoismaissa. Se on ollut välttämätön apuväline alan ammattilaisille.

NIR julkaisu on ollut myös tasoittamassa sitä perinteistä kuilua, joka on vallinnut teollisoikeuksien ja tekijänoikeuden välillä. Pohjoismaiset tekijänoikeusyhdistykset tulivat jo 60-luvulla mukaan NIR-yhteistyöhön, jota teollisoikeudelliset yhdistykset olivat tehneet 30-luvulta lähtien. Näin päästiin tilanteeseen, jossa sama kanava on tarjonnut alan asiantuntijoille immateriaalioikeutta laidasta laitaan. Teknologinen ja yritystoiminnan kehitys on korostanut koko immateriaalioikeuden alueen tuntemisen ja hyväksikäyttämisen tarvetta.

NIR-julkaisun perinteinen konsepti on 90-luvulla osoittautunut vanhentuneeksi. Lehden automaattinen tilaaminen kaikille teollisoikeudellisten yhdistysten jäsenille ei enää ole tarkoituksenmukaista. Uusia kilpailevia kaupallisia kanavia on perustettu pohjoismaissa ja immateriaalioikeuden kansainvälinen ulottuvuus on entisestään korostunut. Lehden verkkainen ilmestymistahtikaan ei täytä nykyaikaisia vaatimuksia. Lehden nykyinen hallintomalli taas ei toimi, julkaisun taustalla ei ole ollut itsenäistä juridista henkilöä.

NIR-julkaisun hallintomallista, kustannuksista, kustannusten jaosta ja lehden tulevaisuudesta on keskusteltu pitkään. Pyrkimyksenä on ollut saavuttaa ratkaisu, joka tasapuolisesti ottaisi huomioon eri toimijoiden tarpeet ja edut. Turussa elokuussa 2000 pidetyssä NIR kokouksessa päätettiin perustaa uusi pohjoismainen yhdistys, jonka kotipaikka olisi Ruotsissa ja joka vastaisi NIR julkaisun toimittamisesta ja julkaisun kehittämisestä. Tarkoituksena oli, että yhdistyksen perustajajäseninä olisivat kaikissa Pohjoismaissa toimivat niin teollisoikeudelliset kuin tekijänoikeudellisetkin yhdistykset. Yhtenäisen pohjan ja juridisen statuksen saavuttamisen jälkeen olisi julkaisun edelleen kehittämiselle ollut toimiva pohja. Turussa ratkaisun takana olivat kaikki teollisoikeudelliset yhdistykset sekä Tanskan ja Norjan tekijänoikeusyhdistykset.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä saavutettu. Suomen ja Ruotsin tekijänoikeudelliset yhdistykset ovat suhtautuneet kielteisesti kaavailtuun hallintomalliin. Tätä kirjoitettaessa on toisaalta selvää, että pohjoismaiset teollisoikeudelliset yhdistykset eivät tule jatkamaan nykymuotoista yhteistyötä enää vuoden 2001 jälkeen.

Julkaisun tulevaisuus koko immateriaalioikeusalan yhteisenä foorumina saattaa kompastella pahasti, mikäli sen kehittäminen jää vain teollisoikeudellisten yhdistysten vastuulle. Kehitys on valitettava, koska käytännön tarpeet korostavat toisen suuntaista kehitystä eli pyrkimystä entistä tiivimpään yhteistyöhön eri immateriaalioikeusalojen kesken. Olisi näin ollen toivottavaa, että kaikki osapuolet löytäisivät kuitenkin kompromissin, joka takaisi uudistetun ja uudistuvan NIR-lehden tulevaisuuden koko immateriaalioikeuden kattavana julkaisuna.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center