Yhtenäinen patenttisuoja Eurooppaan

Toteutumassa oleva eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistus sisältää yhtenäisen patenttisuojan luomisen ja yhdistetyn patenttituomioistuimen perustamisen.

Patenttiasetuksista ja patenttituomioistuinsopimuksesta päästiin vihdoin sopuun. Pitkien ja monipolvisten neuvottelujen jälkeen yhtenäisen suojan luovat EU-asetukset hyväksyttiin joulukuussa 2012. Viimeisen sinetin kokonaispaketin hyväksynnälle antoi kesäkuussa 2012 Eurooppa-neuvostossa aikaansaatu päätös patenttituomioistuimen 1. asteen keskusjaoston sijaintipaikasta. Keskusjaoston toimipaikkana tulee olemaan Pariisi, ja lisäksi Lontooseen ja Müncheniin sijoitetaan tiettyihin tekniikan aloihin erikoistuneet toimipisteet.

Yhtenäisen patenttisuojan käyttöönottamiseksi on sovittava muun muassa vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin vuosimaksujen tasosta ja jakokriteereistä patenttivirastojen kesken.

Patenttituomioistuimen toiminnan käynnistämiseen liittyviä toimia ovat muun muassa tuomioistuimen työjärjestyksen laatiminen, tuomioistuinmaksuista sopiminen ja tuomioistuimen rahoitus. Kansalliset valmistelut 1. asteen jaostoratkaisuista (paikallisjaosto, aluejaosto) ovat myös käynnistymässä.

Sovelletaan aikaisintaan 1.1.2014

Patenttijärjestelmää koskevan uudistuksen kaksi osaa muodostavat toisiinsa linkitetyn oikeudellisen kokonaisuuden. Muodollisesti voimassa olevien EU-asetusten soveltaminen alkaa sen jälkeen, kun 13 jäsenvaltiota on ratifioinut tuomioistuinsopimuksen ja patenttituomioistuin on aloittanut toimintansa.

Asetuksia ryhdytään soveltamaan aikaisintaan 1.1.2014, mutta käytännössä tuomioistuinsopimuksen ratifiointiprosessi jäsenvaltioissa kestänee pidempään. Voidaan arvioida, että järjestelmä astuu voimaan vuoden 2015 aikana.

Uudistuksen voimaantulo poikkeaa normaalista EU-säädösten voimaantulosta. Yhdistetty patenttituomioistuin perustetaan jäsenvaltioiden välisellä kansainvälisellä sopimuksella. Toisin kuin EU-säädökset, patenttituomioistuinsopimus ei tulisi voimaan kaikissa jäsenvaltioissa samanaikaisesti.

Kukin jäsenvaltio sitoutuu sopimukseen ratifioituaan sopimuksen kansallisesti tai liityttyään siihen. Patenttituomioistuinsopimuksen mukaan sopimuksen voimaantuloon vaaditaan 13 sopimusjäsenvaltion kansallinen ratifiointi. Näiden maiden joukossa on oltava kolme maata, joissa on eniten voimassaolevia eurooppapatentteja eli Saksa, Ranska ja Iso-Britannia.

Perustana tiiviimpi yhteistyö

EU-patenttiasetukset perustuvat niin sanottuun tiiviimpään yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole mukana järjestelmässä. Kroatian liittymisen jälkeen 1. heinäkuuta 2013 mukana on 26 maata. Tällä hetkellä Italia ja Espanja eivät osallistu yhteistyöhön, ja ne pitävät ongelmallisena tiiviimmän yhteistyön käyttöä yhtenäisen patenttisuojan perustana.

Maat ovat nostaneet kanteen unionin tuomioistuimessa ja vaativat tiiviimmän yhteistyön aloittamista koskevan neuvoston päätöksen kumoamista. Julkisasiamies on antanut asiassa ratkaisuehdotuksen 11. joulukuuta 2012 (C-274/11 ja C-295/11), jonka mukaan neuvoston päätös ei ole perussopimusten vastainen, eikä neuvosto ole ylittänyt toimivaltuuksiaan asiassa. Unionin tuomioistuimen päätöstä asiassa odotetaan alkukeväästä 2013.

Yhtenäinen eurooppapatentti

Järjestelmän tultua voimaan patentinhaltija voi halutessaan rekisteröidä yhtenäisen suojan eurooppapatentilleen, jonka EPO on myöntänyt patenttituomioistuinsopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

Järjestelmän voimaantullessa yhtenäinen suoja kattaa enintään ne jäsenvaltiot, jotka ovat ratifioineet patenttituomioistuinsopimuksen. Suojan maantieteellinen kattavuus määräytyy rekisteröintiajankohdan mukaan eikä se laajene automaattisesti, vaikka muut jäsenvaltiot liittyvät tuomioistuinsopimukseen patentin voimassaoloaikana.

Tästä syystä patentinhaltijan on rekisteröidessään arvioitava suojantarve myös niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole vielä ratifioineet patenttituomioistuinsopimusta sekä EU:n ulkopuolisissa EPC-maissa. Jos patenttisuojaa halutaan myös näissä maissa, haltijan on voimaansaatettava patentti erikseen niin sanottuna klassisena eurooppapatenttina. Eurooppapatentti voi siis olla voimassa samanaikaisesti vaikutukseltaan yhtenäisenä eurooppapatenttina sekä klassisena eurooppapatenttina.

Käyttöönottoa valmistellaan tänä keväänä

Eurooppapatentin hakeminen, hakemuksen käsittely ja patentin myöntäminen tapahtuu kuten nykyäänkin EPOssa, ja sitä sääntelee Euroopan patenttisopimus EPC.

Hakemusvaiheessa patentinhakijan ei tarvitse vielä päättää rekisteröikö patentilleen yhtenäisen suojan vai ei. Pyyntö yhtenäisen suojan rekisteröinnistä on tehtävä EPOlle kuukauden kuluessa eurooppapatentin myöntämisestä. Edellytyksenä yhtenäisen suojan rekisteröinnille on, että eurooppapatentti on myönnetty samat patenttivaatimukset sisältävänä kaikissa tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvissa jäsenvaltiossa.

Yhtenäisen suojan rekisteröimiseksi ei tulevaisuudessa tarvita lisäkäännöksiä. Yhteistyössä Googlen kanssa EPO kehittää parhaillaan konekäännöskielipareja EPOn virallisten kielten ja EPC-maiden virallisten kielten kesken.

Kehittämisprojektissa on edellä mainittujen kielten lisäksi mukana japanin, korean, kiinan ja venäjän kieli. Siirtymäaikana yhtenäisen suojan rekisteröintipyyntöön on liitettävä englanninkielinen käännös patenttiasiakirjoista, jos patentti on myönnetty saksan tai ranskan kielellä. Jos patentin myöntämiskieli on englanti, rekisteröintipyyntöön liitetään käännös patentinhaltijan valitsemalla EU:n virallisella kielellä.

Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin käyttöönottoa valmistellaan kevään 2013 kuluessa EPOn hallintoneuvoston alaisuuteen perustettavassa erityisvaliokunnassa. Ennen järjestelmän käyttöönottoa tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden on päätettävä patenttiasetukseen sisältyvien periaatteiden ohjaamana muun muassa vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin vuosimaksujen taso ja kriteerit, joilla EPOlle maksettavista vuosimaksuista jaetaan osuus jäsenvaltioiden patenttivirastoille.

Yhdistetty patenttituomioistuin

EU:n jäsenvaltioiden välisellä kansainvälisellä sopimuksella perustettavalla yhdistetyllä patenttituomioistuimella on jatkossa yksinomainen toimivalta käsitellä vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja ja niin sanottuja klassisia eurooppapatentteja koskevia riita-asioita. Klassisten eurooppapatenttien osalta ei siis tulevaisuudessakaan päästä yhden tuomioistuimen järjestelmään, koska EU:n ulkopuoliset EPC–maat eivät voi olla sopimuksen osapuolena EUT:n linjauksen mukaisesti (lausunto 1/09).

Uuden tuomioistuimen rakenne on hajautettu niin, että 1. aste koostuu paikallis- ja aluejaostoista sekä keskusjaostosta. Muutoksenhakuaste on keskitetty. Lopullinen jaostorakenne määräytyy sen mukaan, millaisia ratkaisuja jäsenvaltiot tekevät paikallis- ja aluejaostojen suhteen.

Jäsenvaltioilla on oikeus halutessaan perustaa paikallisjaosto tai aluejaosto yhdessä siihen halukkaiden maiden kanssa. Jaostorakenteeseen vaikuttaa myös se, että jaostoja isännöivät jäsenvaltiot vastaavat jaoston toiminnan rahoittamisesta joko yksin tai yhdessä aluejaoston perustavien jäsenvaltioiden kanssa.

Yhdistetyn patenttituomioistuimen muita erityispiirteitä ovat muun muassa monikansalliset ratkaisukokoonpanot ja teknisten tuomareiden käyttö. Koska patenttituomioistuinsopimuksella perustetaan uusi jäsenvaltioiden yhteinen tuomioistuin, sopimukseen, perussääntöön ja tuomioistuimen työjärjestykseen sisältyy yksityiskohtaiset toimivalta- ja prosessisäännöt.

Tuomioistuimen tulee olla toiminnassa siitä päivästä lähtien, kun ensimmäinen vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti rekisteröidään. Patenttituomioistuinsopimukseen sisältyy kuitenkin niin sanottuja klassisia eurooppapatentteja koskevat siirtymäaika- ja opt-out -järjestelyt. Seitsemän vuoden siirtymäaikana klassisia eurooppapatentteja koskevia kanteita voidaan nostaa myös kansallisissa tuomioistuimissa. Tämän lisäksi patentinhaltija voi halutessaan jättää patenttinsa järjestelmän ulkopuolelle niin, että sitä koskevat riita-asiat ratkaistaan koko patentin voimassaoloajan kansallisissa tuomioistuimissa. Tämä opt-out -järjestely on mahdollista patenteille, jotka ovat voimassa, jotka myönnetään tai joita haetaan siirtymäaikana.

Halutessaan patentinhaltija voi saattaa patentin uudelleen yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivaltaan (opt-back-in). Alkuperäistä siirtymäaikaa on mahdollista jatkaa toisella seitsemän vuoden siirtymäajalla.

Patenttituomioistuinsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen jäsenvaltiot jatkavat neuvotteluja tuomioistuimen toiminnan käynnistämiseen liittyvistä toimista. Työtä jatketaan muun muassa tuomioistuimen työjärjestyksen laatimiseksi sekä tuomioistuinmaksujen tason vahvistamiseksi ja tuomioistuimen rahoituksesta sopimiseksi. Jäsenvaltiot ovat myös käynnistämässä omia kansallisia ratifiointiprosessejaan.

Uudistuksen sisäänajo kestää vuosia

Miltä eurooppalainen patenttijärjestelmä näyttää vuonna 2023? Kuinka tehokkaasti EPO pystyy toimimaan jos hakemusmäärät jatkavat kasvuaan? Minkälaiseksi yhteistyö EPO:n ja kansallisten virastojen välillä muodostuu? Kuinka suosituksi uusi vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti muodostuu ja kuka sitä käyttää?

Lisääkö uusi patenttisuoja EU:n ulkopuolisten toimijoiden patentointiaktiivisuutta Euroopassa? Onko yhdistetty patenttituomioistuin jo saavuttanut patentinhaltijoiden luottamuksen niin, että niin sanottujen klassisten eurooppapatenttien siirtymäaikaa ei jatketa? Onko opt-out järjestelmän käyttäminen pääsääntö vai poikkeus? Ovatko konekäännökset jo sillä tasolla, että vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin siirtymäaikajärjestelyistä on luovuttu?

Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia. Seuraavat kymmenen vuotta ovat uuden järjestelmän sisäänajoa. Käyttöönottoon sisältyy monia epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön. Nyt alkavassa jatkotyössä näitä tekijöitä pyritään vähentämään, jotta siirtymävaiheesta tulisi patenttijärjestelmän käyttäjien kannalta mahdollisimman sujuva.

 

Patenttiuudistus tiivistettynä

Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden muodostaman neuvoston välisissä neuvotteluissa patenttiasetuksen kompromissimuotoiluista sovittiin juuri ennen Euroopan parlamentin täysistuntoäänestystä 11. joulukuuta 2012.

Muodollisesti asetukset hyväksyttiin neuvostossa 17. joulukuuta 2012 ja ne julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL) 31.12.2012. Yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan kansainvälisen sopimuksen sisältö hyväksyttiin poliittisesti neuvostossa 10. joulukuuta 2012 ja jäsenvaltioiden on tarkoitus allekirjoittaa sopimus helmikuussa 2013.

Toteutumassa oleva eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistus sisältää yhtenäisen patenttisuojan luomisen ja yhdistetyn patenttituomioistuimen perustamisen. Nykyinen patenttijärjestelmä muuttuisi siten, että eurooppapatentti voisi olla voimassa vaikutukseltaan yhtenäisenä eurooppapatenttina (aikaisemmin: yhteisöpatentti, EU-patentti) tai niin sanottuna klassisena eurooppapatenttina. Eurooppapatentti voisi olla voimassa samanaikaisesti yhtenäisenä eurooppapatenttina EU-maissa ja klassisena eurooppapatenttina muualla.

Kaikkia eurooppapatentteja koskevat riita-asiat keskitettäisiin jatkossa yhdistettyyn patenttituomioistuimeen. Patenttituomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen voimaantulo on edellytys yhtenäisen patenttisuojan käyttöönottamiselle EU:ssa.

 

Liisa Huhtala
neuvotteleva virkamies
TEM