EUT täsmensi tavaramerkin rekisteröinnin esteiden tulkintaa
Euroopan unionin tuomioistuin tulkitsi 18.9.2014 antamassaan tuomiossa C-205/13 tavaramerkkidirektiiviä (89/104/ETY, 3 artiklan 1 kohdan e alakohta) asiassa, joka koski lastentuolia esittävää tavaramerkkiä. Asiassa oli kantajana Hauck GmbH & Co KG (Hauck) ja vastaajina Stokke A/S, Stokke Nederland BV, Peter Opsvik ja Peter Opsvik A/S (Stokke ym.). Hauck vaati, että Benelux-maissa tavaramerkiksi rekisteröity lastentuolia esittävä merkki julistetaan mitätöidyksi.
Peter Opsvik oli kehittänyt Tripp Trapp – nimisen lastentuolin. Tuoli koostui vinoista tukipuista, joihin kaikki tuolin osat oli kiinnitetty sekä L-muotoisista tukipuista ja palkeista. Stokke A/S oli rekisteröinyt Tripp Trapp – lastentuolin muotoa esittävän kolmiulotteisen tavaramerkin 8.5.1998 Benelux-maiden tavaramerkkivirastossa. Kantajayhtiö Hauck valmisti ja jälleenmyi mm. kahta lastentuolia, joista käytettiin nimityksiä Alpha ja Beta.
Tavaramerkkidirektiivin 3 artikla koskee rekisteröinnin esteitä sekä mitättömyysperusteita. Artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan merkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan tavaran luonteenomaisesta muodosta, teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta tai tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta, ei saa rekisteröidä tai, jos ne on rekisteröity, ne on julistettava mitättömiksi.
Kansallinen tuomioistuin (Hoge Raad der Nederlanden) esitti EUT:lle ennakkoratkaisupyynnön. Tuomioistuin kysyi ensiksi, oliko luonteenomainen muoto sellainen, joka oli välttämätön tavaran tehtävän kannalta vai myös muoto, jolla oli yksi tai useampi tavaran käyttöön liittyvä olennainen piirre, jota kuluttaja saattoi hakea kilpailijoiden tavaroista. Toiseksi kansallinen tuomioistuin tiedusteli, voitiinko artiklaa soveltaa merkkiin, jolla oli useita tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavia ominaisuuksia ja oliko tätä arviointia tehtäessä huomioitava se, miten kohdeyleisö mielsi muodon. Kolmas kysymys koski sitä, oliko artiklaa tulkittava siten, että esteitä voitiin soveltaa yhdessä.
Ensimmäistä kysymystä arvioidessaan EUT totesi, että tulkinta, jonka mukaan säännöstä sovellettaisiin ainoastaan merkkeihin, jotka koostuivat yksinomaan kyseisen tavaran toiminnan kannalta välttämättömästä muodosta, estäisi esteen tavoitteen täydellisen toteutumisen. Tämä tulkinta johtaisi rekisteröintiesteen rajoittamiseen luonnollisiin tavaroihin, joita ei voida korvata, tai säänneltyihin tavaroihin, joiden muoto oli oikeudellisesti säännelty. EUT:n mukaan estettä voitiin soveltaa merkkiin, joka muodostui yksinomaan tavaran sellaisesta muodosta, jolla oli yksi tai useampi tavaran tehtävään tai geneerisiin tehtäviin liittyvä olennainen ja luonteenomainen ominaisuus, jota kuluttaja mahdollisesti hakee myös kilpailijoiden tavaroista.
Toiseen kysymykseen EUT vastasi, että tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavaa muotoa koskevaa rekisteröintiestettä voitiin soveltaa merkkiin, jolla oli useita tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavia ominaisuuksia. EUT:n mukaan estettä ei tullut automaattisesti jättää soveltamatta, kun tavaralla oli esteettisen tehtävän lisäksi muita olennaisia tehtäviä, esimerkiksi turvallisuus ja mukavuus. Se, miten kohdeyleisö mielsi tavaran muodon, oli vain yksi arviointiperusteista, kun määriteltiin kyseisen rekisteröintiesteen soveltamista.
Kolmannen kysymyksen osalta EUT totesi, että artiklassa säädetyt kolme estettä olivat luonteeltaan itsenäisiä, eli kutakin niistä oli sovellettava toisistaan riippumatta. Täten esteitä ei voitu soveltaa yhdessä.
Tuomio C-205/13 on luettavissa kokonaisuudessaan Curia-tietokannasta: http://curia.europa.eu/
(MO)