Partenogeneesin avulla jakaantumaan ja kehittymään saatu hedelmöittymätön munasolu, joka ei voi kehittyä ihmiseksi, ei ole ihmisalkio – EUT:n julkisasiamiehen ratkaisuehdotus
International Stem Cell Corporation (ISC) haki Yhdistyneen kuningaskunnan teollisoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien virastolta (United Kingdom Intellectual Property Office) kahta kansallista patenttia menetelmälle, jossa partenogeneesin avulla aktivoiduista varhaismunasoluista tuotetaan pluripotentteja kantasoluja. Pluripotenteilla kantasoluilla tarkoitetaan soluja, jotka voivat kehittyä miksi tahansa ihmiskehon soluksi, mutta eivät esimerkiksi istukaksi ja siten eivät lopulta ihmiseksi. Näiden kantasolujen avulla pyritään kehittämään hoitokeinoja toistaiseksi parantumattomiin sairauksiin.
Virasto hylkäsi molemmat hakemukset sen perusteella, että kyseisissä keksinnöissä käytetään ja tuhotaan ihmisalkioita. Virasto viittasi ratkaisussaan EUT:n ratkaisuun C-34/10 (Brüstle v Greenpeace), jossa oli ollut kyse yhtä eroa lukuun ottamatta samansisältöisestä kysymyksestä. EUT oli kyseisessä tapauksessa todennut, että ”ihmisen hedelmöittymättömät munasolut, jotka on saatu jakautumaan ja kehittymään partenogeneesin avulla” kuuluvat bioteknologiadirektiivin 6 artiklan 2 kohdan c alakohdan käsitteen ”ihmisalkiot” piiriin.
ISC valitti ratkaisusta sillä perusteella, että ilman isänpuoleista DNA:ta tapauksessa kyseessä olevat partenootit eivät voi kehittyä ihmisiksi. Siten asiassa Brüstle luodut rajoitukset patentoitavuudelle eivät ISC:n mukaan päteneet nyt, sillä asiassa Brüstle sovelletun perusteen tarkoituksena oli jättää patentoitavuuden ulkopuolelle ainoastaan organismit, jotka ovat omiaan käynnistämään ihmisen syntymiseen johtavan kehitysprosessin.
Iso-Britannian IP-tuomioistuin (High Court of Justice, Chancery Division, Patents Court) esitti asiassa EUT:lle ennakkoratkaisupyynnön. Kysymyksenä on, voidaanko ei-hedelmöittyneitä munasoluja, jotka on saatu jakaantumaan partenogeneesin avulla, mutta jotka eivät voi kehittyä ihmiseksi, pitää ihmisalkioina.
Julkisasiamies Pedro Cruz Villalón suosittaa ratkaisuehdotuksessaan, että ratkaistaessa sitä, voidaanko hedelmöittymättömiä munasoluja pitää ihmisalkioina, on kriteerinä pidettävä organismin mahdollisuutta kehittyä ihmiseksi. Pelkästään se, että hedelmöittymätön munasolu on saatu jakaantumaan ja kehittymään, ei riitä siihen, että se tulisi katsoa ihmisalkioksi. Villalón huomauttaa kuitenkin, että tekniikan kehittyessä on mahdollista, että partenogeneesin tuloksena tuotetut solut voisivat kehittyä ihmiseksi. Siten partenogeneesillä aikaansaadut solut tulee rajata alkion määritelmän ulkopuolelle vain sillä edellytyksellä, että ne eivät ole omiaan kehittymään ihmiseksi eikä niitä ole manipuloitu geneettisesti tällaisen ominaisuuden aikaansaamiseksi.
Lopuksi julkisasiamies toteaa, että bioteknologiadirektiivi mahdollistaa jäsenvaltioiden rajaavan partenogeneesin avulla stimuloidut munasolut patentoitavuuden ulkopuolelle eettisyyteen tai moraaliin vetoamalla. Villalónin mukaan direktiivillä on luotu ainoastaan unioninlaajuinen patentoitavuuden rajoitusten minimitaso, mutta jäsenvaltiot voivat rajata patentoitavuuden ulkopuolelle myös muita organismeja kuin ihmisalkioita.
Euroopan unionin julkiasiamiehen Pedro Cruz Villalónin ratkaisuehdotus (annettu 17.7.2014) tapauksessa C-364/13 on saatavilla Curia-tietokannasta:
C-364/13 International Stem Cell Corporation
EUT:n lehdistötiedoite Nro 109/14, annettu 17.7.2014:
http://curia.europa.eu/jcms/jcms/P_135046/
(MH)