Oikeus musiikkiin – Suomen musiikkineuvosto julkaisi uuden musiikkipoliittisen ohjelman
Musiikkialan vaikuttajia kokoontui Musiikkitalon auditorioon 1.4.2015, kun Suomen musiikkineuvosto järjesti Kenellä on oikeus musiikkiin? -seminaarin. Tilaisuus koostui asiantuntijapuheenvuoroista ja eduskuntavaalipaneelista. Tilaisuuden avasi Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen. Hän muistutti, että oikeus musiikkiin ei ole itsestäänselvyys – Suomessa olemme etuoikeutetussa asemassa, kun taiteen asema on suhteellisen vapaa. Auvinen myös kiitti Suomen poliittisesta panostuksesta Taideyliopistoon.
Ahti Vänttinen, musiikkineuvoston ja Muusikkojen liiton puheenjohtaja, esitteli lyhyesti täysin uudistetun musiikkipoliittisen ohjelman. Ohjelman luoja, Musiikkineuvosto, muodostuu 24:stä suomalaisesta musiikkialan toimijasta kolmelta eri sektorilta: ammattilaisista, koulutussektorin toimijoista sekä harrastajista. Musiikkineuvosto on osa kansainvälistä verkostoa, jonka huipulla on International Music Council (IMC), Unescon aloitteesta vuonna 1949 perustettu musiikin etujärjestö. IMC ajaa muun muassa musiikkioikeuksia, jotka on nyt suomennettu uuteen musiikkipoliittiseen ohjelmaan. Musiikkipoliittisella ohjelmalla halutaankin lanseerata musiikkioikeuksia myös Suomessa.
Musiikkioikeuksiin sisältyvät seuraavat oikeudet:
- Jokaisella lapsella ja aikuisella on oikeus ilmaista itseään vapaasti musiikin keinoin, oppia musiikin ilmaisua ja taitoja sekä osallistua, kuunnella, luoda ja saada tietoa musiikista.
- Musiikin tekijällä ja esittäjällä on oikeus asianmukaisiin toimintaedellytyksiin, joilla hän voi kehittää taidettaan ja päästä esille eri medioissa sekä saada työstään asianmukainen tunnustus ja korvaus.
Musiikkipoliittisessa ohjelmassa esitetään runsaasti parannusehdotuksia mm. musiikin koulutukseen sekä musiikkiin ammattina Suomessa. Muita teemoja ovat musiikki ja hyvinvointi, josta tilaisuudessa alusti Jyväskylän yliopiston professori Jukka Louhivuori, sekä musiikki ja talous, johon paneutui Music Finlandin Tuomo Tähtinen. Hän suositteli lisäinvestointeja musiikkivientiin ja muistutti, että musiikki on Suomelle erinomaista mainepääomaa ja julkisuusdiplomatian kannalta olennainen väline. Musiikin viennin arvo on jopa 35,8 miljoonaa euroa.
Musiikkineuvosto julkaisi myös Musiikkipoliittiset hallitusohjelmatavoitteet. Tavoitteita asetetaan niin ammattilais- kuin koulutus- kuin harrastesektoreillekin. Tavoitteet ovat varsin yleisluonteisia. Konkretiaa löytyy otsikon Tekijänoikeuslaki pidettävä ajan tasalla alta, kun tavoitteissa vaaditaan mm. ”Tekijänoikeuksien siirtosopimuksen ehtojen kohtuullisuuden ratkaisemiseen tulisi olla välineet tekijänoikeuslaissa, ja tekijöiden ja esittäjien järjestöillä tulisi olla mahdollisuus saattaa sopimusten kohtuullisuus tuomioistuimen tutkittavaksi”.
Tilaisuuden toinen osio oli Minna Lindgrenin moderoima vaalipaneeli, jossa keskustelivat eduskuntavaaliehdokkaat Lauri Kaira (kok.), Eva Biaudet (rkp), Hannu Oskala (vihr.) ja Kaarin Taipale (sd.). Kokonaisuudessaan varsin monitahoinen paneeli päätyi keskittymään musiikin koulutukseen kaikilla asteilla. Gramexista tuttu Kaira tosin nosti esille myös tekijänoikeuksia ja niiden työllistävää vaikutusta. Panelistit tuntuivat olevan yksimielisiä siitä, että musiikkivientiä ulkomaille tulisi lisätä, mutta he totesivat myös, ettei lisäresursseja kulttuurialalle ole luvassa yleisen taloustilanteen takia.
Salla Viitanen
HuK, oik.yo
Helsingin yliopisto
Kirjoittaja työskentelee tutkimusassistenttina IPR University Centerissä.
