Teollisuuden ja informaatioteknologian liitto

”Teollinen vallankumous muutti radikaalisti tapamme hyödyntää energiaa ja tehdä asioita. Internetin vallankumous muutti tapamme kommunikoida, hyödyntää informaatiota ja käyttää rahaa. Näiden kahden yhdistelmä, ”teollinen internet”, yhdistää nyt tietoverkon, datan ja koneet. Se uudistaa globaalin talouden ja tehostaa tuottavuutta siinä määrin, että odotettavissa on kokonaan uuden vaurauden ja vakaan kasvun aikakausi.” Näin uutisoi yhdysvaltalainen monialayritys General Electric (GE), sen globaalin strategian- ja analytiikan johtaja Peter C. Evans sekä pääekonomisti Marco Annunziata laatimassa raportissa ”Industrial Internet: Pushing the Boundaries of Minds and Maschines” marraskuussa 2012.

Teollinen internet ei vielä kevään 2015 eduskuntavaalidebateissa noussut esiin talouskeskustelun jokerikorttina. Odotettavissa kuitenkin on, että se tulee saamaan merkittävän painoarvon teollisuuden kilpailukyvyn kehittämishankkeissa vielä kuluvan vaalikauden aikana. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) julkaisi vuoden 2015 alussa ”Suomalainen teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi”- hankkeen taustoittavan koosteen, jota seurasi huoltovarmuusorganisaation julkaisema, KTT Jarkko Vesan ”Teollinen internet ja huoltovarmuus”-esiselvitys Huoltovarmuuskeskukselle. Etlan selvitystyö tulee kokonaisuudessaan koostumaan neljästä osiosta: taustoittava kooste (julkaistu 5.1.2015), skenaariot ja vaikutukset, Suomen vahvuudet ja heikkoudet sekä toimenpidesuositukset. Käsillä oleva, hanketta taustoittava kooste, kuvaa teollisen internetin siivittämää murrosta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia sekä esittelee teollisen internetin edelläkävijöitä Suomessa ja muualla. Huoltovarmuusorganisaation julkaiseman esiselvityksen kohteena ovat teollisen internetin vaikutukset kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta.

Mitkä ovat  sitten teollisen internetin mahdollisuudet kotimaisessa teollisuudessa ja mitä haasteista alalla ilmenee IPR-oikeuksien näkökulmasta?

Tuoteliiketoiminnasta kohti palvelu- ja informaatioliiketoimintaa

Matkapuhelinten valmistuksen häviämistä, ja painopaperin kysynnän laskun seuraamaa paperiteollisuuden alasajoa on turha enää surkutella. Globalisaatio ja tekniikan kehitys ovat mullistaneet Suomen aseman alkutuotteita valmistavana maana niin, ettei vanhoihin teollisuuden ansaintamalleihin ole enää aikaisemmassa laajuudessa paluuta.

Eikä ole tarvettakaan. Hyödyntämällä teollisen internetin mahdollisuuksia kilpailukykymme näyttäytyy aivan uudessa valossa. Internet mahdollistaa prosessien ja liiketoiminnan hallinnan globaalissa mittakaavassa. Yhdistämällä älykkäät laitteet ja niitä käyttävät ihmiset pilvipohjaiseen analytiikkaan ja päätöksentekoon on mahdollista luoda uutta palveluliiketoimintaa, joka on täysin paikasta riippumatonta. Esimerkiksi Johannesburgissa sijaitsevan laitteen huoltokäskyt voidaan antaa Joensuussa sijaitsevasta valvomosta, jossa laitteesta kerätty data on analysoitu.

Teollisessa internetissä on siis pohjimmiltaan kyse digitalisaation voimakkaasta soveltamisesta tehtaiden yksittäisiin laitteisiin ja kokonaisiin tuotantolinjoihin. Tavoitteena on saada merkittävää hyötyä mm. energiakulutuksen, parantuneen materiaalitehokkuuden ja kasvaneen joustavuuden muodossa.

GE:n ja Saksalaisen Industrie 4.0 -hankkeen määritelmän mukaan teollisen internetin keskiössä ovat valmistusta koskevan tiedon kerääminen, sen jalostaminen informaatioksi ja soveltaminen paremman päätöksenteon tukena. Seuraamalla reaaliaikaisesti esimerkiksi koneen vaihteiston kuntoa koneeseen asennettujen  tietoa välittävien anturien myötä,  voidaan huolto- ja korjaus toimenpiteet suunnitella etukäteen ja suorittaa tarpeen mukaan oikeaan aikaan. Näin vältetään katkoksia koneen toiminnassa ja lisätään tehokkuutta.

Palveluliiketoiminnan merkitys suomalaisten teollisuuden yritysten kilpailukyvylle globaaleilla markkinoilla on valtava. Kyse on esimerkiksi koneiden ja laitteiden omistajille ja käyttäjille perinteisen takuu- ja varaosapalvelun rinnalle tarjottavista fyysisen tuotteen elinkaaren eri vaiheisiin liittyvistä palveluista, mm. huollosta. Palveluliiketoiminnasta on muodostunut merkittävä osa teknologiateollisuuden ja erityisesti kone- ja laitevalmistajien liiketoimintaa. Sen tuottavuus perustuu tehokkaaseen tiedonhankintaan laajasta, usein kansainvälisestikin hajautuneesta laitekannasta, ja tiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä asiakas- ja käyttäjäkunnan kanssa, monipuolista anturointia, tiedon siirtoa ja laajojen tietomassojen analysointia.

Informaatioteknologian asettamat haasteet

Siirryttäessä valmistuspainotteisesta ympäristöstä tietointensiiviseen palvelutoimintaan tarvitaan uusia liiketoimintamalleja ja niihin liittyvien liiketoimintamenetelmien soveltamista. Juridisesti tarkasteltuna mielenkiintoisia ovat uusien liiketoimintamallien sopimuksiin ja vastuisiin liittyvät seikat. Relevantteja kysymyksiä ovat esimerkiksi: Kuka omistaa ja kenellä on oikeus käyttää laitteissa ja palveluissa syntyvää dataa tulevissa teollisen internetin arvoketjuissa? Miten vastuu jaetaan, kun dataa avataan yhteiseen ekosysteemiin, jossa on monta toimijaa saman prosessin äärellä?

Oma iso kysymyksensä teollisen internetin käyttöönotossa on sen standardointi. Jotta tieto- ja viestintäteknologiasta saataisiin täysi hyöty irti, on laitteiden, sovellusten, tietokantojen, palveluiden ja verkkojen oltava yhteensopivia. Pyrkimys tulisi siis olla entistä parempaan standardisointiin ja standardien käytön edistämiseen. Avainasemassa ovat toimenpiteet, joiden avulla merkittävät markkinatoimijat voitaisiin saada lisensoimaan yhteensopivuustietoja, mikä edistäisi samalla innovointia ja kilpailua.

Myös tietoturva on tärkeässä osassa muutettaessa teollista internetiä liiketoiminnaksi. Uudet verkottuneet liiketoimintamallit vaativat, että useat toimijat pääsevät kiinni näihin järjestelmiin, jolloin luottamus ja tietoturva-aspektit täytyy olla hoidettuna asianmukaisella tavalla. Ulkopuoliset eivät saa päästä muuttamaan datan sisältöä tai estämään sen kulkua. Tehtävien ratkaisujen perustuessa enemmissä määrin dataan, täytyy siihen pystyä luottamaan sokeastikin.

Kaista avoinna

Teollisen internetin hyödyntämisessä olisi valtava potentiaali suomalaisille yrityksille luoda uutta kasvua ja kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Teollisen internetin markkinoiden kooksi on arvioitu EU:n alueella 64,97 miljardia USD vuonna 2020 (Markets and Markets 2014).

Optimistisimpien arvioiden mukaan teollisen internetin mahdollisuuksia täysimääräisesti hyödyntävien yritysten liikevaihdot ja voitot sekä kansantuote niiden kotimaassa tulevat kasvamaan jopa 25%. Mikäli tähän ei päästä, ollaan silti hyvissä kantimissa.

Miika Kärnä
ON
Turun yliopisto

Kirjoittaja toimi harjoittelijana IPR University Centerissä keväällä 2015.