Vahva patenttijärjestelmä vauhdittaa talouskasvua

David Kappos oli merkittävässä roolissa, kun Yhdysvaltain patenttilakiin tehtiin muutama vuosi sitten perusteellinen uudistus (Leahy-Smith America Invents Act, AIA).

Vuosina 2009–2012 maan patentti- ja tavaramerkkiviraston (United States Patent and Trademark Office, USPTO) johtajana hän osallistui sekä uuden lainsäädännön valmisteluun että sen toimeenpanoon.

– Lain valmistelussa tehtäväni oli olla yhteydessä kongressin avainhenkilöihin ja muihin tärkeisiin sidosryhmiin, jotta lakiuudistukselle saadaan mahdollisimman laaja tuki.

– Kongressin hyväksymän lain käytännön toteutus oli puolestaan valtava tehtävä. Se oli USPTO:n tähänastisen historian suurin urakka, Kappos toteaa.

Näyttävä ura IPR-asioissa

Kapposin nimityksestä Yhdysvaltain ylimmäksi patenttiviranomaiseksi päätti presidentti Barack Obama. Päätökseen vaikutti Kapposin pitkä ja näyttävä ura immateriaalioikeuksien parissa.

Vuonna 1961 syntynyt Kappos opiskeli sähkö- ja tietokonetieteitä California-Davisin yliopistossa ja siirtyi sen jälkeen tietokoneyhtiö IBM:n palvelukseen. Hän ei kuitenkaan kokenut insinööriuraa omakseen, vaan hakeutui opiskelemaan oikeustieteitä California Berkeleyn yliopistoon.

Keskeinen syy tähän oli syttynyt kiinnostus immateriaalioikeuksiin.

– IPR-asiat ovat innovaatioiden keskipisteessä. Ne suojelevat ja antavat keksinnöille lisäarvoa. Näihin asioihin liittyvien lakien tulee vastata kaikkiin odotuksiin.

IBM on ollut pitkään eniten patentteja saanut yritys Yhdysvalloissa. Kappos toimi yhtiössä useissa IPR-asioihin liittyvissä johtotehtävissä, muun muassa pitkään yhtiön globaaleista IPR-asioista vastaavana johtajana.

Lisäksi hän vaikutti useiden IPR-järjestöjen luottamustehtävissä Yhdysvalloissa.

Innovaatioihin kannustava järjestelmä

Kappos pitää suuren lakiuudistuksen läpivientiä tähänastisen uransa ehdottomana kohokohtana.

Yhdysvaltain patenttijärjestelmä on saanut osakseen myös arvostelua, että se rajoittaa innovaatioiden tekemistä. Kappos on täysin päinvastaista mieltä. Hänen mukaansa uudistus tukee innovaatioita Yhdysvaltojen ohella myös muissa maissa.

– Järjestelmä selkeytyi ja yhdenmukaistui, kun Yhdysvallat siirtyi patenteissa first-to-file -käytäntöön, jossa oikeus on ensimmäisenä hakemuksen tehneellä. Tämä on lähellä esimerkiksi Euroopassa jo pitkään käytössä ollutta käytäntöä.

Toinen merkittävä muutos on Kapposin mielestä uusi käytäntö, jossa on entistä paremmat mahdollisuudet kyseenalaistaa julkistettu patenttihakemus tai jo myönnetty patentti. Kalliin oikeuskäsittelyn sijaan tutkintapyyntö voidaan tehdä patenttivirastolle.

– Tämä nopeuttaa ja alentaa huomattavasti prosessin kustannuksia verrattuna kalliisiin oikeuskäsittelyihin.

Iso vaikutus Yhdysvaltain talouteen

Kappos huomauttaa, että innovaatioihin rohkaisevalla patenttijärjestelmällä on merkittävä vaikutus kansantalouteen. Hän viittaa Yhdysvaltain hallinnon muutama vuosi sitten tekemään selvitykseen, jonka mukaan teollis- ja tekijänoikeusvaltaiset toimialat tuottavat runsaan kolmasosan maan kansantulosta ja 40 miljoonaa työpaikkaa.

– Euroopassa nämä luvut ovat vieläkin suurempia.

Vahva patenttijärjestelmä vastaa Kapposin mielestä yritysmaailman haasteisiin myös siinä, että se tukee niin sanotun avoimeen innovaatioon perustuvaa toimintatapaa, jossa ideoita ja teknologiaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden välillä.

Hyvä esimerkki tästä ovat Linux-käyttöjärjestelmän kaltaiset avoimen lähdekoodin tuotteet, joita kuka tahansa voi kehittää eteenpäin erilaisten lisenssien ehdoilla.

– Koko toimintamalli perustuu vapaiden ohjelmistojen julkaisemiseen tarkoitettuihin lisensseihin ja niihin liittyviin immateriaalioikeuksiin.

Järjestelmä vaatii jatkuvaa hienosäätöä

Kappos myöntää, että mikään patenttijärjestelmä ei ole täydellinen. Nopeasti uudistuva teknologia asettaa järjestelmälle jatkuvasti uusia paineita ja haasteita.

– IPR-asioita koskeva lainsäädäntö on kuin kilpa-auto. Molemmat vaativat jatkuvaa kehittämistä ja säätöä, jotta ne toimivat kunnolla.

Kappos sanoo, että Yhdysvalloissa meneillään on useita säännöshankkeita, joilla pyritään korjaamaan havaittuja ongelmia ja vähentämään patenttijärjestelmän väärinkäyttöä.

Kohteena ovat esimerkiksi patenttipeikot, jotka hyödyntävät oikeusjärjestelmän heikkouksia ja haastavat suuria yrityksiä patentinloukkausoikeudenkäynteihin muhkeiden vahingonkorvausten toivossa.

Teollinen internet suuri haaste

Kappos jätti USPTO:n kolme vuotta sitten ja siirtyi lakiyhtiö Cravath, Swaine & Mooren osakkaaksi New Yorkiin. Nyt hän auttaa asiakasyrityksiä erilaisissa IPR-asioissa ja kiertää eri puolilla maailmaa puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa.

Kesäkuussa hän oli moderaattorina IPR University Centerin Patent Licensing Academy -seminaarissa Helsingissä.

Kapposin mielestä immateriaalioikeuksissa kiinnostavimmat trendit liittyvät nyt kaikkialla nopeasti etenevään digitalisoitumiseen ja niin sanottuun teolliseen internetiin. Tuotanto ja toimintatavat mullistuvat monilla toimialoilla, kun äly ja langattomat yhteydet liitetään yhä useampiin laitteisiin.

Kapposin mielestä keskeistä ovat eri toimijoiden väliset pelisäännöt, joilla varmistetaan kustannusten ja hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen innovaatioiden tekijöiden ja niiden käyttäjien välillä.

Laitteiden ja esineiden välinen keskustelu edellyttää myös yhtenäistä kieltä ja standardeja. Meneillään on muun muassa useita kansainvälisiä standardointihankkeita, joilla sujuva yhteydenpito ja verkottuminen voidaan varmistaa.

– Nämä ovat isoja asioita, joiden ratkaisussa haluan olla mukana, Kappos painottaa.