Robotit ja globalisaatio haastavat IPR:n

3/2016 15.9.2016
IPR Summer Schoolin seminaarit keräsivät runsaan kuulijakunnan.
IPR Summer School keräsi jälleen kansainvälisen joukon Helsinkiin syventymään immateriaalioikeuden saloihin. Opiskelijoiden viikko kului opinto-ohjelman ja yritysvierailujen merkeissä. IPR-ammattilaiset pääsivät jakamaan tietoaan iltapäiväseminaareissa, ja IP Licensing Academy tarjosi tiivin paketin lisensointimaailman kuulumisiin.

Perinteiseen tapaan IPR Summer Schoolin ohjelma sisälsi yhteistyössä Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen (STY) kanssa järjestetyn seminaarin. Tänä vuonna tarkastelussa oli tuomioistuinten vaikutus IPR-järjestelmän kehittymiseen erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Jens Schovsbo

Euroopassa paljon keskustelua on herättänyt yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC). Professori Jens Schovsbo Kööpenhaminan yliopistosta valotti järjestelmän kehittämistä ja tulevaisuutta.

Yhtenäispatenttipaketin tarkoituksena on luoda ”selkeämpi ja parempi maailma” patenttien osalta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tällaista järjestelmää kehitetään, joten kukaan ei varmaksi tiedä mitä tulee tapahtumaan. Varmaa on vain se, että yhdistetty patenttituomioistuin on keskeisesti muovaamassa tulevaa patenttilainsäädäntöä, vaikka se ei haluaisi välttämättä tätä roolia ottaa.

Schovsbon sanoin tuleva UPC-tuomioistuin syö patentteja aamiaiseksi, lounaaksi ja illalliseksi. Erikoistumisen myötä päätöksenteon pitäisi olla sujuvaa, mutta liiallisessa erikoistumisessa voi olla vaaransa. Tasapainon saavuttaminen on suuri haaste, joten tuomareiden valintaan ja kouluttamiseen on kiinnitettävä huomiota. Yhteisen oikeuskäytännön luominen voi viedä vuosikymmeniä. Schovsbon mielestä tuomioistuin on kuitenkin oikeilla jäljillä.

Martin J. Adelman

Professori Martin J. Adelman George Washington yliopistosta keskittyi tuomioistuinten väliseen kilpailuun ja sen vaikutuksiin Yhdysvalloissa. Alimmissa tuomioistuimissa oikeustapaukset menevät maantieteellisten alueiden, eivät asiasisältöjen mukaan. Tuomarit eivät erikoistu, vaan he ovat generalisteja, mutta joillakin aloilla yksikin  tuomari voi vaikuttaa oikeudenalan kehitykseen.

Oikeuspaikkashoppailu näkyy immateriaalioikeuksien kannalta Itä-Texasin alikoikeudessa. Siellä käsitellään paljon patenttitapauksia, koska tuomioistuimella on maine kantajamyönteisistä ratkaisuista. Tämä on lisännyt suosiota erityisesti patenttitrollien keskuudessa. Käytännössä liittovaltion valitustuomioistuimesta (United States Court of Appeals for the Federal Circuit) on tullut patenttituomioistuin ja tuomareista patenttituomareita. Tämä on tuonut jännitettä liittovaltion korkeimman oikeuden (Supreme Court) ja valitustuomioistuimen välille.

Aiemmin yleinen käsitys on ollut, että Yhdysvalloissa tuomioistuimet ovat tehneet patentinhaltijoita suosivia ratkaisuja, mutta nyt linja on Adelmanin mukaan muuttunut. Korkeimmassa oikeudessa patenttijuttuja käsitellään vähän eivätkä tuomioistuimet myöskään halua juttujen etenevän korkeimpaan oikeuteen. Tuomioistuinratkaisujen takana ovat ihmiset. Adelman hymähtikin  odottavansa robotisoitua aikakautta,  jolloin ratkaisuissa mahdollisesti saavutettaisiin tasapuolisuus.

Niilo Jääskinen

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perehtyneille Niilo Jääskisen nimi on tullut tutuksi hänen toimiessaan julkisasiamiehenä vuosina 2009 – 2015. EUT:n työvuosien aikana immateriaalioikeuksien ja perusoikeuksien välinen suhde on noussut entistä useammin esille ratkaisukäytännöissä. Julkisasiamiehen ratkaisuja annettiin mm. kantasolujen patentoinnista ja kaupallisesta käytöstä (C-34/10) ja parodian käsitteestä (C-201/13 Deckmyn). Teknologian kehitys on ollut haaste perässä laahaavalle lainsäädännölle. Svensson-ratkaisuista eivät kaikki pitäneet, mutta Jääskisen mukaan annettu ratkaisu oli terveen järjen kannalta ainoa vaihtoehto. BestWater-päätöksen osalta Jääskinen totesi, että tuomioistuimella ei ole halua häiritä ihmisten elämää liiaksi.

Jussi Karttunen

Markkinaoikeustuomari Jussi Karttunen muistutti, että IPR-ratkaisussa pelkkä lainsäädännön osaaminen ei riitä, vaan esimerkiksi patentti- ja tekijänoikeutta koskevissa tapauksissa tarvitaan myös teknistä asiantuntemusta. Oikeusjärjestelmässämme kansanedustuslaitos säätää lait ja tuomioistuimet tuomitsevat, joten tuomioistuinten rooli on rajallisempi kuin common law -järjestelmässä. Suuri osa immateriaalioikeutta koskevasta lainsäädännöstä on harmonisoitu Euroopan unionin tasolla ja kansallisissa tuomioistuimissa tiedostetaan muu eurooppalainen oikeuskäytäntö. Eri asia kuitenkin on huomioidaanko sitä.

Paneelikeskustelussa tarkasteltiin Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen puheenjohtajan Johanna Flythströmin johdolla käytännön toimijoiden näkemyksiä patenttioikeudenkäyntien strategioista. Kokemuksiaan olivat jakamassa teknologiateollisuuden osalta Adrian Howes (Nokia), Rainer Hilli asianajomaailmasta (Roschier) ja lääketeollisuudesta Arja Weckman (Orion).

Adrian Howes, Rainer Hilli ja Arja Weckman.

Hillin mukaan oikeudenkäyntipaikan valinnassa painavat käsittelyn nopeus, hinta ja ennustettavuus. Kun esimerkiksi arvioidaan tuomioistuinten osaamista monimutkaisissa patentti-tapauksissa, erikoistuneet tuomioistuimet ovat valinnassa etusijalla. Lääketeollisuudessa huomioidaan erityisesti käsittelyn nopeus ja tästä hyvä esimerkkinä Weckman mainitsi Saksan. Myös teknologiapuolella seurataan Saksan oikeuskäytäntöä sekä EPOn ratkaisuja, ja luonnollisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin oikeuskäytäntöä unohtamatta Yhdysvaltoja. Tuleva UPC kiinnostaa myös panelisteja, mutta minkäänlaisia ennustuksia sen toimivuudesta ei vielä uskallettu sanoa.

Tilanne on muuttumassa erittäin kiinnostavaksi oikeudenkäyntien kannalta, kun entistä useammin mukana on Euroopan ulkopuolisia maita. Yhdysvaltojen merkitys tulee vähenemään, koska valmistus on jo siirtynyt sieltä pois ja oikeudenkäynnit voi hoitaa muissakin maissa. Tulevaisuudessa esille nousevat Kiina, Intia, Etelä-Amerikka ja Meksiko. Tämä näkyy varmasti sekä tuomareiden työssä että oikeuskäytänössä.

Soile Manninen

Role of the Judiciary in the Evolution of IP -seminaari järjestetiin 8.6.2016.

IPR Summer School 2016

Sopimaton menettely meillä ja muualla

Tiistaina 7.6.2016 järjestetty seminaari käsitteli sopimatonta menettelyä (unfair competition) ja sen risteämistä immateriaalioikeuksien kanssa. Professori Annette Kur Max Planck instituutista käsitteli yritysten välisiä SoPMen- käytänteitä. Sopimattomaan menettelyyn ja tavaramerkkilainsäädäntöön liittyviä oikeustapauksia on eniten, mutta oikeuskäytäntöä on myös tekijänoikeudesta. Juuri säädetty liikesalaisuusdirektiivi vaikuttaa tulevaisuudessa vastaavien tapausten tulkintoihin.

Professori Graeme Dinwoodie Oxfordin yliopistosta käsitteli aihetta brittiläisestä näkökulmasta. Maan lainsäädännössä ei ole erikseen määritelty sopimattomasta menettelystä, mutta tavaramerkkien osalta lähellä sitä on ns. passing off -kanne ja myös EU:n kuluttajansuojaa koskevia direktiivejä on implementoitu maan lainsäädäntöön.

Liikesalaisuuksia koskeva lainsäädäntö on uudistumassa sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa. Tohtori ja vanhempi tutkija Gintaire Surblyte Max Planck instituutista valotti liikesalaisuuksien suojan ja sopimattoman menettelyn kanssakäymistä. EU-sääntely jättää varaa kansalliseen lainsäädäntöön esim. sopimisen ja korvausten määräytymisen kannalta. Ongelmana onkin miten yleiset tiedot ja taidot erotellaan oikeista liikesalaisuuksista. Tuomioistuinkäytännössä todelliset liikesalaisuudet määritellään kapeasti.

Kari-Pekka Syrjä väitteli keväällä 2016 oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta ja hänen väitöskirjansa käsitteli palvelukonseptin suojaa. Taustalla on ajatus siitä miten suojata sellaista aineetonta omaisuutta, jota immateriaalioikeus ei suojaa. Palvelukonseptien osalta Suomessa on huomioitava monta eri lakia: kilpailulaki, sopimaton menettely, kuluttajansuolaki ym.. Saksassa ja Ruotsissa on yksi laki, joka kattaa nämä kaikki. Suomessa IPR-lainsäädännön ja SopMenL 1 § 1 mom. välillä on harmaa alue, johon Syrjä väitöskirjassaan panetui.

Unfair Competition In and Beyond Intellectual Property -iltapäiväseminaari järjestettiin 7.6.2016.

Aiheet: Muut, Patentit
Share: