Kuinka tuhota start-up – IPR tutuksi pelaamalla

3/2017 5.10.2017
IP Game (kuva: Iiris Kestilä)
Kauan sitten erään miehen elämä ajautui perikatoon petollisen liikekumppanin vuoksi. Tuo mies oli sinun isäsi, joka on sittemmin menehtynyt. Nyt pahantekijällä on uusi yritys, ja sinut on palkattu juristina huolehtimaan työnantajasi henkisestä pääomasta. Tehtäväsi on lainopillisia kykyjäsi käyttäen tuhota yritys, edesmenneen isäsi haudan takaa antamia neuvoja seuraten.

Unta? Omalaatuisen elokuvan juonikuvaus? Tositarina?

Ei sentään. Kyseessä on Jesse Barksdalen ja Lassi Vapaakallion luoma peli ”How to destroy a start-up”, jonka tehtävä on varsin haastava: saada muutkin kuin juristit kiinnostumaan immateriaalioikeuksien kiemuroista.

Lainkohdat haltuun

Kaikki sai alkunsa, kun Aalto-yliopiston Software Lab etsi sosiaalisessa mediassa tekijöitä opetukselliselle pelille. “Rekrytointi sujui nopeasti, ja ideointiin saatiin vapaat kädet”, Jesse kertoo.

Alussa lähtökohdaksi valikoitui ajatus yrityksen perustamiseen keskittyvästä pelistä, immateriaalioikeudet huomioiden. ”Ajattelimme kuitenkin, että käännämme asetelman päälaelleen. Tehdään peli, jossa yritys pitääkin tuhota. Olimme varmoja, ettei näin synkkä idea menisi ikinä läpi, mutta vastaanotto olikin myönteinen.”

Kohtalokkaasta lähtöasetelmasta huolimatta pelin tarkoitus on kuitenkin päinvastainen: tarjota työkaluja, joilla pelastaa yritys immateriaalioikeuksien suosta. Suunnittelussa konsultoitiin IPR-asioihin erikoistunutta juristia, joka avasi olennaiset käsitteet. ”Meille tarjottiin asiat pureskeltavaksi pieninä paloina. Halusimme samaa myös peliin, jotta pelaaja voisi oppia yhden kokonaisuuden kerrallaan”, Lassi kertoo.

Apu tuli tarpeeseen, sillä IPR-ala ei ollut kummallekaan erityisen tuttu. Jesse oli jo aiemmin julkaissut pelin, jonka tiimoilta käytiin keskusteluja myös lakimiehen kanssa. ”Halusin silloin varmistaa, että kaikki sujuu hyvin. Varsinaisesti aloin kuitenkin oppia tämän pelin kehittämisen myötä, tehdessämme taustatutkimusta aiheesta.” Lassilla puolestaan oli taustalla jonkin verran immateriaalioikeuden opintoja. ”Tiesin suunnilleen perusasiat, joita pelin on tarkoitus opettaa, mutta en paljon enempää.”

Uusien tietojen osalta Jesse nostaa esille alan käytännöt, jotka alkoivat pelin myötä hiljalleen hahmottua: ”En esimerkiksi tiennyt, että patentin hakeminen joka ikisessä maassa ei ole välttämättä hyvä idea.”

Onko IPR kiinnostavaa?

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että pelin avulla myös pelaajien on mahdollista hankkia hyödyllistä tietoa. ”En valehtele ja väitä, että pelin kanssa työskentely saisi minut jatkossa lukemaan kasapäin kirjallisuutta immateriaalioikeudesta, mutta kyllä aihe kiinnostaa. Pelin kautta kertyneet tiedot ovat auttaneet ymmärtämään paremmin, mitä maailmassa tapahtuu”, Jesse kertoo viitaten esimerkkinä mediassa aika ajoin näkyviin patenttikiistoihin teknologiajättien välillä. Lassin kohdalla kiinnostus liittyy pelin juonta mukaillen tilanteisiin, joissa asiat ovat menneet pieleen: ”Itselleni kiinnostavinta osa-aluetta on se, kun lainsäädännön soveltaminen on johtanut katastrofiin. Se, kuinka pahasti asiat voivat epäonnistua, mikäli IPR-asioita ei oteta huomioon.”

Kehittäjät kokevat, että ihmisiä on lopulta ollut helppoa saada kiinnostumaan pelistä, vaikka lähtökohdat ovat olleet haasteelliset. ”Käytännössä pelissä on kuitenkin kyse siitä, että luetaan lakikirjaa. Halusimme tehdä siitä mahdollisimman kivutonta.”

Siinä missä lakitekstien läpi kahlaaminen ei useinkaan ole kaikista houkuttelevin vaihtoehto, pelin kautta opeteltavaa pääsee soveltamaan käytäntöön. Pelissä onnistuminen edellyttääkin myös asioiden osaamista, oppiminen taas on aina kiinni omasta motivaatiosta. ”Peli ei ole onnistunut tarkoituksessaan, jos pelaaja vain klikkailee sen läpi lukematta tosiasiassa mitään. Haasteemme on ollut saada pelistä oikeasti kiinnostava, mutta pelaajan tulee myös itse haluta oppia.”

Pelaaminen oppimisen välineenä

Pelien merkityksestä oppimisessa on viime vuosina ryhdytty puhumaan enemmän. Ongelmakeskeisen lähestymisen sijaan on kysytty, miten pelaamisesta voisi hyötyä. ”Itse olen oppinut peleistä paljonkin, puhun esimerkiksi englantia pitkälti pelaamisen ansiosta”, Lassi kertoo. Liittyvätkö tapetilla oleva pelillistäminen ja opetuspelit sitten toisiinsa? ”Kyllä niiden välillä on iso ero. Pelillistämisessä pelin elementtejä tuodaan johonkin toiseen ympäristöön, opetuspeleissä kaikki puolestaan on perustavanlaatuisesti rakennettu pelien logiikalle ja oppimiselle. On hyvin erilainen asia tehdä pelillistämistä, kuin pelisuunnittelua.”

Pelillistämisessä nähdään paljon hyviä puolia, mutta ihmelääke sekään ei ole. Ihanteelliseksi opetuspeliksi Jesse puolestaan kuvailee peliä, joka muistuttaisi siitä, miksi oppiminen on hauskaa. Tietomäärien kaatamista päähän ei monikaan koe palkitsevana, mutta pelin avulla tiedonmurut jäsentyvät työvälineiksi, joilla saa asioita aikaan. ”Pelillistämisessä tuntuu joskus olevan ongelmana se, että otetaan jokin tylsä asia, ja laitetaan sen päälle pelillistämistä. Esimerkiksi sanalistan opettelu on edelleen samaa opettelua, siinä vain on eräänlainen harhauttava tekijä mukana, jolla voi kyllä olla vaikutusta motivaatioon. Opetuspelissä taas lähdetään siitä, mikä siinä sanalistassa on mahtavaa, ja tehdään siitä konkreettista ja vuorovaikutuksellista.”

(Pelin kehittäjät vas. Lassi ja Jesse, kuva: Iiris Kestilä)

How to destroy a start-up -pelin kehittäjät Lassi Vapaakallio ja Jesse Barksdalen. (Kuva: Iiris Kestilä)

Molemmat näkevät pelaamisen soveltamisen oppimiseen mahdollisuutena. ”Ehkä kovinkaan moni ihminen ei loppujen lopuksi ole kiinnostunut oppimaan immateriaalioikeuksista, koska niitä ei koeta itselle tarpeellisena. Mutta otetaan esimerkiksi matematiikka- tai tiedepeli, joista löytyy asioita, jotka jokaisen olisi syytä tietää. Usein niitä on helpompi oppia vuorovaikutuksen keinoin, kuten pelissä tapahtuu.”

Lassi muistelee omia alkuaikojaan yliopistossa, kun kävi ilmi, etteivät opit jäänetkään mieleen tuhatsivuisesta kirjasta pänttäämällä. ”Minun täytyy keskustella asioista ihmisten kanssa, ja soveltaa käytäntöön. Opin sillä tavalla parhaiten, ja uskon, että se pätee myös moniin muihin.” Käytännön soveltamisen merkitys saa vastakaikua Jesseltä, joka viittaa kielten oppimiseen: ”Voit yrittää oppia kielen kirjoista, mutta jos sinut pudotetaan keskelle kylää Kiinassa, puhut kantonia parissa kuukaudessa.”

Ohjelmointi opettaa ajattelemaan

Pelien avulla on mahdollista oppia monia asioita, mutta onko itse pelien kehittämisessä sellaisia piirteitä, joista olisi hyötyä kenelle tahansa? Jesse ottaa esimerkiksi ohjelmoinnin, jonka hän katsoo opettaneen esimerkiksi loogista ajattelua: ”Ohjelmointi, kuten lainsäädännön soveltaminenkin, seuraa tiettyjä sääntöjä ja se on hyvin yksityiskohtaista. Yksi asia voi toteutua vain, jos toinen asia toteutuu ja sillä tavalla. Se todella auttaa selkiyttämään ajattelua.”

Lassi nostaa esiin mahdollisuuden testata erilaisia tilanteita, joiden toiminnasta ei ole täyttä varmuutta. Koodaamalla vaihtoehdot on mahdollista saattaa käytännön tasolle. ”En tiedä onko juuri mitään alaa, jolla ohjelmoinnin perusosaamisesta ei olisi hyötyä.” Ohjelmoinnin osaamiselle voisi löytyä käyttöä myös oikeudellisesta näkökulmasta. ”Ohjelmoimalla oppii käymään läpi erilaisia vaihtoehtoisia tilanteita hyvin yksityiskohtaisella tavalla, ja sillä tavalla ajattelemalla löytää helposti aukkoja erilaisista järjestelmistä. Esimerkiksi sopimustekstin laatimisessa tällaisista taidoista olisi varmasti hyötyä.”

Jatkoa seuraa

Syksyksi valmistuva IPR-peli ei jääne Jessen tai Lassin viimeiseksi työksi.
”Meillä molemmilla on työn alla myös muita projekteja. Itse työskentelen tällä hetkellä Aalto-yliopiston Learning Centre -projektissa, jossa kehitetään opetuspeliä uusille opiskelijoille muun muassa kirjastopalveluiden käyttöä varten”, Jesse kertoo. Lassi puolestaan työskentelee pelin parissa, jonka tarkoitus on selittää Millenium-palkinnon vuonna 2016 voittaneen keksinnön konsepti. Tulevaisuudessa kumpikin on kiinnostunut jatkamaan opetuksellisten pelien parissa.

Iiris Kestilä
oik.yo
Lapin yliopisto

Kirjoittaja työskenteli harjoittelijana IPR University Centerissä kesällä 2017.

”How to destroy a start-up”-peliä pääsivät ensimmäisinä testaamaan IPR Summer Schoolin osallistujat  ja Lapin yliopiston Guide to IPR -verkkokurssille osallistuvat opiskelijat. Verkkokurssin ovat toteuttaneet yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa IPR University Center ja Patentti- ja rekisterihallitus.