IPR in New Value Creation -tutkimusprojekti tuotti paljon tuloksia

IPR in New Value Creation oli monitieteinen tutkimusprojekti, jonka tavoitteena oli luoda osaamista ja kehittää menetelmiä ja työvälineitä aineettomien oikeuksien arvon määrittämiseen.

Projektin tutkijat edustivat liiketaloustieteen, oikeustieteen ja tulevaisuudentutkimuksen huippuosaamista IPR University Centerissä, Aalto-yliopistossa, Turun yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. 

Projektin rahoittivat Tekes, osallistuvat yliopistot sekä Nokia, Wärtsilä, Yleisradio, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Teosto. Projekti alkoi loppuvuonna 2014 ja päättyi vuoden 2016 lopussa.

Koko projektin vastuullinen johtaja oli IPR University Centerin tutkimusjohtaja, dosentti Olli Pitkänen. Aalto-yliopiston osuutta projektissa johti professori Matti Rossi, Helsingin yliopiston osuutta professori Taina Pihlajarinne ja Turun yliopiston osuutta professori Tuomas Mylly.

Tulevaisuustyöpajoista aineistoa tutkimukseen

Projektin keskeinen työskentelymuoto oli sarja pelillisiä tulevaisuustyöpajoja, joilla luotiin skenaarioita tutkimuskohteiden kehittymisestä tulevaisuudessa sekä yhteistä lähtökohtaa ja käsitteistöä eri alojen tutkijoille.

Työpajoissa hyödynnettiin Aalto-yliopistossa kehitettyjä pelillisiä työpajamenetelmiä onnistuneesti. Vesa Kantolan vetämissä työpajoissa tutkijat saivat arvokasta tietoa ja yhteistä näkemystä tutkittavien ilmiöiden tulevaisuudesta. Osallistujat antoivat positiivista palautetta siitä, että he pääsivät osaavassa ryhmässä keskustelemaan tärkeiksi kokemistaan asioista ja oppivat niistä uutta. Työpajoissa pohdittiin mm. yhteisöllistä elokuvatuotantoa, teollisuuden palvelullistumista sekä yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä.

Tulevaisuustyöpajat tuottivat aineistoa tutkimustyöllemme, mutta ne myös lisäsivät osallistuvien yritysten ja organisaatioiden ymmärrystä projektin aihepiiristä ja lisäsivät arvokkaalla tavalla yhteistyötä yliopistojen ja muiden osallistujien välille.

Kansainvälinen yhteistyö jatkuu

Tutkijaryhmämme vieraili huhtikuussa 2015 San Franciscon sekä Palo Alton alueella sijaitsevissa yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Nämä toimijat ovat kukin omalla alallaan aineettomien oikeuksien arvonmuodostuksen asiantuntijoita.

Keskeinen osa matkaa oli yhteinen työpaja Berkeleyn yliopiston School of Law’n (Boalt Hall) ja Berkeley Center of Law & Technologyn kanssa. Työpajan isäntänä toimi Berkeleyn yliopiston professori Robert Merges. Mukana oli myös yliopiston opiskelijoita ja tutkijoita, paikallinen Microsoftin edustaja sekä opiskelijoita Kalifornian yliopiston Hastings College of the Law’sta. Esittelimme amerikkalaisille kollegoillemme IPR in New Value Creation -projektiamme sekä omia tutkimuskohteitamme ja saimme heiltä arvokasta palautetta sekä näkemyksiä työstämme. Projekti lisäsi kansainvälistä yhteistyötä ja erityisesti vierailu Kaliforniaan ja yhteinen työpaja, jonka professori Merges isännöi Berkeleyssä, rakensi pohjaa tuleville projekteille.

Julkaisuja projektin tuloksista

IPR in New Value Creation -tutkimusprojekti onnistui varsin hyvin. Tutkimustyö tuotti paljon tuloksia, joita on julkaistu ja julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Projektin aikana yksittäiset tutkijat tekivät tutkimustyötä projektin aihepiiristä: 

• Krista Rantasaari on tutkinut erityisesti patenttien arvoa. Patenttiympäristön kompleksisuus aiheuttaa epävarmuutta, mutta eurooppalaisen yhtenäispatentin ja patenttituomioistuiminen on tarkoitus vähentää hajanaisuutta ja monimutkaisuutta. Rantasaari arvioi oikeudenkäyntimenettelyjä start-upien ja kasvuyritysten näkökulmasta sekä patenttien arvottamista yhtenäispatenttijärjestelmässä.
• Anette Alén-Savikko ja Olli Pitkänen ovat tutkineet oikeuksia tietoon EU-tasolla. Tutkimuksessa käsitellään omistamisen ja kaupallistamisen teoreettista pohjaa, ja aineettomien oikeuksien lisäksi tietosuojan ja liikesalaisuuksien näkökulmasta. Anette Alén-Savikko on myös tutkinut Suomen tekijänoikeuslain muutosta, jolla lakiin lisättiin uusi säännös (25l §) televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluista. Alén-Savikko on tarkastellut verkkotallennuspalveluita tekijänoikeudellisesti ongelmallisena ilmiönä ja suomalaisen sääntelyratkaisun taustoihin.
• Timo Enroth on valmistellut hankkeessa oikeustieteen alaan kuuluvaa väitöskirjaa otsikolla Tekijänoikeudellinen samankaltaisuuselämys oikeudellisena ratkaisuna. Tähän projektiin kuuluu väitöskirjatutkimuksen osuus, jossa käsitellään taiteen ja muotoilun tekijyyttä sekä tekijänoikeutta rajoittavana ja kannustavana ilmiönä.
• Taina Pihlajarinne on tutkinut tekijänoikeuteen kuuluvan kappaleenvalmistusoikeuden käsitettä digitaalisessa ympäristössä, tavaramerkkiloukkauksia 3D-tulostuksessa sekä yhdessä Max Oker-Blomin kanssa aineettomia oikeuksia esineiden internetin (IoT) kontekstissa.
• Riku Neuvonen on analysoinut immateriaalioikeuksien oikeuttamisesta käytyä keskustelua ihmis- ja perusoikeuksien kokonaisuuden ja immateriaalioikeuksien toteutumiseen liittyvän oikeus- ja taloustieteellisen keskustelun kautta sekä tutkinut tekijänoikeutta EU:n perusoikeuskirjan näkökulmasta. 
• Olli Pitkänen on tutkinut lähioikeuksien suojan kohdetta ja voitaisiinko pirstaleiselle lähioikeuksien kentälle löytää yhteistä pohjaa, joka selkiyttäisi oikeudellista tilannetta.
• Mikko Riepulan tutkimuksessa on selvitetty aineettoman ja henkisen pääoman (intellectual capital) käsitteiden eroja ja yhteneväisyyksiä. Oikein käytettynä käsitteillä on merkitystä liiketoiminnan kehittämisessä ja liiketaloudellisessa koulutuksessa, vaikka selkeitä rajoja aineellisen ja aineettoman välillä ei enää ole.
• Anu Pitkänen tutki väitöskirjatutkimuksessaan, joka osittain kuului tähän projektiin, tavaramerkkioikeuden ja tekijänoikeuden päällekkäisyystilanteita. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota tavaramerkki- ja tekijänoikeusjärjestelmien samankaltaisuuksiin ja eroihin sekä siihen, mitä kaksoissuojan myöntämisestä käytännössä seuraa.
• Teemu Puutio on tutkinut patenttiriitoihin liittyviä reverse payment -sovintoja, erityisesti niiden määrää ja hyväksyttävyyden arviointia.
• Ulla-Maija Mylly on tutkinut tekijänoikeuden omaperäisyyden käsitteen harmonisointia EU:ssa. Omaperäisyyden käsitettä käytetään kansainvälisessä keskustelussa samassa merkityksessä kuin suomalaisessa keskustelussa on käytetty teoskynnystä. Myllyn artikkelissa käsitellään EU-tasolla tapahtunutta tekijänoikeuden omaperäisyyden käsitteen harmonisointiprosessia ja sen kohtaamia, oikeuskulttuurien erilaisuudesta johtuvia haasteita.
• Tuomas Mylly on tutkinut parodiasäännöksiä tekijänoikeudessa, ihmisoikeuksien vaikutusta aineettomiin oikeuksiin EU:ssa, EU:n yhtenäispatenttijärjestelmää perustusoikeudellisesta näkökulmasta sekä yhtenäispatenttijärjestelmää myös sen unionin oikeusjärjestelmän perusteille aiheuttamien ongelmien näkökulmasta. Tuomas Mylly ja Ulla-Maija Mylly ovat yhdessä tutkineet toimenpiteitä, joilla Suomessa voidaan puuttua laittoman aineiston levittämiseen internetissä.

Tarkempia tietoja tutkimustuloksista ja tutkimuksiin liittyvät artikkeliviitteet löytyvät projektin loppuraportista.

Olli Pitkänen
tutkimusjohtaja
IPR University Center