NIR-välikokous tavaramerkeistä

2/2017 15.6.2017
(Photo: Brendan Howard / Shutterstock.com)
Norjassa järjestetty välikokouksessa keskusteltiin mm. EU:n ja kansallisen tavaramerkkioikeuden käytäntöjen yhdentymisen tavoitteista, tavaramerkkien ja toiminimien suhteesta sekä tavaramerkkisuojasta tekijänoikeuden päätyttyä.

Norjan immateriaalioikeudellinen paikallisyhdistys järjesti 21.3.2017 Pohjoismaiden yhdistysten välikokouksen (NIR mellanmöte) Oslon lentokentällä Radisson Blue Airport -hotellissa. Kokouksen teemana olivat tavaramerkit. Vastaavanlainen välikokous järjestettiin viimeksi vuonna 2015 Tukholman Arlandan kentällä mallioikeuden merkeissä.

Seminaari oli jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä jaksossa setvittiin eurooppalaisen, lähinnä Euroopan unionin (EU) ja kansallisen tavaramerkkioikeuden käytäntöjen yhdentymisen tavoitteita.  Toisessa jaksossa keskusteltiin tavaramerkkien ja toiminimien suhteesta. Kolmannen osion teemana oli tavaramerkkisuoja tekijänoikeuden päätyttyä ja seminaarin päätteeksi puhuttiin mm. tavaramerkkioikeuksien toimeenpanosta.

Yhteisiä pyrkimyksiä

Ensimmäisen osion pääpuhujana oli dosentti, OTT Stojan Arnerstål Uppsalan yliopistosta. Hän kommentoi  EU:n immateriaalioikeusviraston (EU IPO) yhdentymisprojekteja (Convergence projects) sekä EU:n tuomioistuimen että EUIPO:n ratkaisuja. Näyttäisi siltä, että molemmat painottavat tavaramerkin varsinaista käyttöä markkinoilla. Arnerstål totesi esityksensä päätteeksi, että samalla kuin kansalliset tuomioistuimet yrittävät sopeutua yhdentymispyrkimyksiin, pyrkimysten tulee olla mahdollisimman avoimia ja läpinäkyviä jännitteiden minimoimiseksi.

Session muita puhujia olivat asiamiehet Ulla Wennermark Ruotsista ja Ellen Breddam Tanskasta, Ingeborg Alme Råsberg Norjan patenttitoimistosta sekä allekirjoittanut. Esityksessäni painotin mm. tavaramerkkioikeuden yhteisiä pohjoismaisia piirteitä johtuen yhteiskuntien samankaltaisuuksista. Tämä voisi puoltaa yhteispohjoismaisia ratkaisuja. Puolinainen yhdentyminen voi johtaa tehottomuuteen, jolloin selkeä lainsäädännöllinen ero voi olla helpompi ottaa huomioon ja olla tehokkaampi.

Seuraavassa osiossa esiintyivät mm. johtaja Magnus Ahlgren Ruotsin patentti- ja rekisteröintitoimistosta, osakas Åsa Krook Suomesta ja asianajaja, OTT Are Stenvik Norjasta. Krook pohti mm. tavaramerkin ja toiminimen suhdetta meneillään olevan työ- ja elinkeinoministeriön tavaramerkkilain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän näkökulmasta. Krook on Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen edustajana työryhmässä ja hän mainitsi mm. että yleistoimiala tominimien osalta asettaa paineita tavaramerkkirekisteröinneille.

Voiko taidetta suojata tavaramerkeillä?

Puhujina kolmannessa osiossa olivat asianajaja Vincent Tsang Norjasta, asianajajat Richard Wessman Ruotsista ja Sture Rygaard Tanskasta sekä asiamies Kaisu Korpua Suomesta. Tsang kertoi osallistujille parista mielenkiintoisesta norjalaisesta tapauksesta koskien kuvanveistäjä Gustav Vigelandin ja taidemaalari Edvard Munchin teoksien suojaamista tavaramerkein tekijänoikeuden päätyttyä. Seminaaria pidettäessä odotettiin EFTA-tuomioistuimen ratkaisua kyseisessä tapauksessa.

Päivän viimeinen jakso käsitteli mm. tullin toimia laittomasti kopioitujen tuotteiden pysäyttämisessä ja takavarikoinnissa. Siinä puheenvuoron käyttivät asianajajat Helena Östblom Ruotsista ja Anders Valentin Tanskasta, Hedvig Bengtson Norjan patenttitoimistosta sekä patentti- ja tavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Suomesta.

Seminaari oli hyvin järjestetty sekä antoisa ja suomalaisten esiintyjien puheenvuorot hyvin valmisteltuja. Suomalaiset osallistujat viihtyivät selvästi lähes 80 pohjoismaalaisen osallistujan joukossa. Professori Marianne Levin toivotti seminaarin päätteeksi kaikki osallistujat tervetulleiksi NIR:n varsinaiseen kokoukseen, joka pidetään elokuussa 2018 Ruotsissa.

Max Oker-Blom
dosentti
KTT, OTL
Hanken

EFTA-tuomioistuimen ratkaisu

E-05/16 – Norjan teollisoikeuksien valituslautakunta – Oslon kunta

Vuonna 2016 Norjan teollisoikeuksien valituslautakunta (Klagenemnda for industrielle rettigheter) pyysi EFTAn tuomioistuimen neuvoa-antavaa mielipidettä Oslon kunnan hakemusasiassa. Norjan teollisoikeuksien virasto (the Norwegian Intellectual Property Office, NIPO) oli aiemmin hylännyt vaatimuksen tiettyjen tavaramerkkien rekisteröimiseksi. Oslon kunta oli hakenut tavaramerkkiä lukuisille taideteoksille, jotka olivat tulossa vapaasti hyödynnettäviksi tekijänoikeuden voimassaolon päättyessä. Hakemus koski muun muassa erään Norjan tunnetuimman kuvanveistäjän Gustav Vigelandin teoksia.

Tuomioistuin otti päätöksessään kantaa kysymykseen, voidaanko tekijänoikeuden aiemmin suojaaman teoksen rekisteröintiä tavaramerkiksi pitää yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisena. Teoksen luonne joko kaksiulotteisena kuvauksena veistoksesta tai kolmiulotteisena muotona oli myös esillä tavaramerkkidirektiivin soveltamisen näkökulmasta. Lisäksi tuomioistuin arvioi tuliko yksinomaan muodosta koostuvaa merkkiä pitää kuvailevana siten, että rekisteröiminen estyy.

Tuomioistuin katsoi, että tekijänoikeuden aiemmin suojaamien teosten rekisteröintiä ei itsessään voida pitää yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisena. Hakemuksen hylkääminen tällä perusteella tulisi arvioida sen mukaisesti, mikä on teoksen asema kyseisessä valtiossa. Tavaramerkkidirektiivin muotoa koskevien rekisteröintikieltojen, ja tuotteen tai palvelun ominaisuuksia kuvailevien merkkien kieltoa koskevia artikloja 3(1)(e)(iii) ja 3(1)(c) katsottiin myös voitavan soveltaa tapaukseen.

Lopuksi tuomioistuin totesi, että artiklan 3(1)(b) mukaisesti tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa yksinomaan ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Jos merkkiä ei pidetä kuvailevana, tulee kysymys erottamiskyvystä arvioida suhteessa vastaaviin tuotteisiin ja palveluihin keskivertokuluttajan näkökulmasta. (IK)

Ratkaisu kokonaisuudessaan:

E-05/16 – Norwegian Board of Appeal for Industrial Property Rights – appeal from the municipality of Oslo  

Aiheet: Tavaramerkit
Share: