Kaiken hoitava tekoäly?
Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus? Entä mihin käytetään terveysdataa ja miksi? Miten aineettomat oikeudet liittyvät tähän kaikkeen? Näihin kysymyksiin oli saapunut kuulemaan vastauksia täysi salillinen yleisöä. Googlen, IBM:n ja Facebookin kaltaiset yritykset ovatkin lähteneet hyödyntämään teknologiaa monin tavoin. Tekoäly ei kuitenkaan ole herättänyt varauksetonta innostusta. Esimerkiksi Facebookin robottien ryhdyttyä kommunikoimaan omalla kielellään, monet olivat valmiita hyppäämään johtopäätöksissään Terminator- ja Avaruusseikkailu 2001 -elokuvien maalailemiin tulevaisuudenvisioihin.
Koneoppimisen alkeet
Tilaisuuden aloitti apulaisprofessori Teemu Roos Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Roosin tavoitteena oli opettaa kuulijoille koneoppimisen ohjelmoinnilliset alkeet. Tätä suurimman osan täytynee edelleen vähän harjoitella, mutta Roosin luento avasi selkokielisesti tekoälyyn liittyvää perusterminologiaa. Luennon aikana havainnollistuivat koneoppimisen ja tekoälyn väliset suhteet sekä syvien neuroverkkojen kuulumiset tänä päivänä.
Uhkakuviin Roos otti kantaa perustellulla ja realistisella otteella. Kymmenen vuoden kuluttua itsenäistyneet robotit tuskin edelleenkään hallitsevat ihmisten yhteisöjä, mutta robotiikassa on kyllä saattanut tapahtua merkittäviä harppauksia. Todennäköisempänä uhkana Roos näki työmarkkinoiden nopean murroksen, jolloin koneet korvaavat työpaikkoja nopeammin kuin uusia syntyy. Tällöin keskiöön nousevat kysymykset siitä, miten hyvinvointi saadaan jakaantumaan tasaisesti.
Algoritmit eivät ole puolueettomia
Seuraavaksi puheenvuoron sai Reaktorin Juuso Parkkinen. Parkkinen johdatteli yleisön tekoälyn ja terveyden rajapinnoille avaten nykytilannetta sekä tulevaisuuden visioita aiheen tiimoilta. Useimmille tuttu esimerkki terveysdatan keruusta voisi olla vaikkapa aktiivisuusranneke. Myös oppilaitokset, työnantajat ja vakuutusyhtiöt hyödyntävät jo jossain määrin algoritmista päätöksentekoa. Kasvava trendi tuo kuitenkin mukanaan myös monia kysymyksiä.
Ihmisten henkilökohtaisen datan hyödyntäminen avaa mahdollisuuksia parempaan terveyteen, mutta samalla kasvaa huoli siitä, kenellä oikeastaan on pääsy tietoihin, ja mihin niitä käytetään. Algoritmien myös usein kuvitellaan olevan neutraaleja tai puolueettomia. Tältä osin Parkkinen muistutti ihmisten opettavan koneita. Miksipä ihmisten ennakkoluulot eivät siirtyisi mukana? Tulevaisuudessa terveysdatan ja tekoälyn yhdistelyn on ennustettu lisäävän terveyttä ja jopa poistavan sairauksia kokonaan. Mutta kuka määrittelee terveyden, ja kenelle hyöty lopulta ohjautuu?
Sopimusten kohteet määriteltävä tarkasti
Datan hallinnoinnin parissa jatkoi asianajaja Petteri Günther Lexialta. Günther pureutui esityksessään kysymyksiin datan omistajuudesta, käyttötarkoituksista ja oikeuksista omiin tietoihin. Vaikka erityistä dataa koskevaa suojamuotoa ei ole, ei aineisto silti välttämättä jää suojattomaksi. Sovellettavaksi voivat tulla esimerkiksi tekijänoikeus, tietokantasuoja ja liikesalaisuuden suoja. Henkilötietojen suojasta puolestaan säädetään tietosuojalaeissa, eivätkä henkilöt sinällään omista omia tietojaan.
Günther katsoi datan suojan pirstaleiseksi ja pohti, onko kysymys datan omistajuudesta ylipäätään olennainen. Esimerkiksi tosiasiallisessa liiketoimintaympäristössä ympäripyöreitä omistajuusklausuuleita tärkeämmäksi nousee sopimuksen kohteen tarkentaminen. Datasta sovittaessa ei olekaan lainkaan selvää, mistä itseasiassa on sovittu. Tuleekin siis pohtia, millaisesta datasta on kyse.
Watson työn touhussa
Lopuksi puheenvuoron käytti Jouko Poutanen IBM:ltä esitellen muun muassa yrityksen kognitiivista järjestelmää Watsonia. Poutanen kertoi digitaalisten kognitiivisten järjestelmien ominaisuuksista ja tavoitteista niiden hyödyntämisessä. Koska kyseessä oli tulevaisuutta ja teknologiaa käsittelevä seminaari, pääsimme lopulta puhumaan myös Star Trekista. Poutanen kuitenkin vakuutti, ettei IBM:n tarkoituksena ole luoda sarjassa nähtyjä ihmisrobotteja, vaan teknologiaa pyritään hyödyntämään enemmän apuvälineenä, ihmisen ja koneen yhteistyössä.
Perinteisen ohjelmoinnin soveltuessa edelleen eksaktien tehtävien suorittamiseen, kognitiivinen tietojenkäsittely on omiaan suurten datamassojen hallinnointiin. Esimerkiksi rintasyövän hoitoon on tänä päivänä olemassa yli 800 erilaista hoitomenetelmää ja uusia syntyy. Ylityöllistetty lääkäri saa käyttää hyvän tovin pysyäkseen kehityksen rattailla. Tässä kohtaa tekoäly voisi auttaa tiedon analysoinnissa ja räätälöidä yksittäiselle potilaalle parhaan hoitomuodon. IBM onkin aloittanut yhteistyön HUS:n kanssa tekoälyn hyödyntämiseksi erikoissairaanhoidossa. Watsonia on työllistetty myös Kelassa, jossa se neuvoo opiskelijoita yleiseen asumistukeen siirtymisen tiimoilta.
Seminaarissa hahmoteltiin kattavasti tekoälyn ja koneoppimisen perusperiaatteet, teknologian nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Puheenvuoroista välittyi kaikkiaan luottavainen suhtautuminen tulevaan, ilman teknologiauskovaisuuden painolastia. Mitä lainsäädäntöön tulee, se usein laahaa hieman jäljessä. Aina tulee kysyä myös, kuinka paljon ylipäätään on tarvetta sääntelylle? Selvää on kuitenkin, että ihmisten kaikkein henkilökohtaisimpien tietojen ollessa kyseessä, kaikki mahdolliset skenaariot tulisi ottaa huomioon.
Informatiivisen sisältönsä lisäksi seminaari tarjosi kiinnostavan vilauksen tekoälykehityksen kentältä, eikä tilaisuudessa näkynyt hurmioituneita insinöörejä suunnittelemassa maailmanvalloittajarobottia. Hieman yllättäenkin esityksiä tuntui yhdistävän osittain sama teema: huoli siitä, miten tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus turvataan teknologian uudella aikakaudella.
Iiris Kestilä
oik. yo
Lapin yliopisto
Kirjoittaja työskenteli harjoittelijana IPR University Centerissä kesällä 2017.
