Professori Tanya Aplin: EU-uudistus parantaa liikesalaisuuksien suojaa
EU:n liikesalaisuusdirektiivi hyväksyttiin toukokuussa 2016, ja jäsenmaiden on saatettava uuden direktiivin vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöön kesäkuuhun 2018 mennessä.
King´s College London -yliopiston professori Tanya Aplin on seurannut uudistuksen etenemistä alusta lähtien. Hänen mielestään direktiivi on askel oikeaan suuntaan.
”Yritysten mahdollisuudet suojata liikesalaisuuksia paranevat, kun EU:ssa otetaan käyttöön liikesalaisuuden yhteinen määritelmä. Myös liikesalaisuuksiin liittyvät oikeussuojakeinot yhtenäistyvät”, Aplin sanoo.
Aplin luennoi EU-direktiivistä IPR University Centerin asiantuntijaseminaarissa syyskuussa Helsingissä. Kansainvälisen immateriaalioikeuden ja liikesalaisuuksien asiantuntijalle aihepiiri on hyvin tuttu, sillä hän on muun muassa tehnyt direktiivistä evaluaation sen luonnosvaiheessa.
Harmonisointi jää puolitiehen
Liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi liikeideat, tuotantomenetelmät, asiakasrekisterit ja hinnoittelutiedot. Uuden direktiivin tavoitteena on yhdenmukaistaa yritykselle elintärkeiden tietojen suojaa ja tarjota nykyistä tehokkaammat keinot torjua väärinkäytöksiä.
Aplin on pettynyt siihen, ettei direktiivi mene liikesalaisuuksia koskevien lakien harmonisoinnissa riittävän pitkälle.
”Kansallisissa lainsäädännöissä on jatkossakin isoja eroja. Yritykset joutuvat myös tulevaisuudessa turvautumaan paikalliseen asiantuntemukseen, jotta ne pystyvät valvomaan oikeuksiaan kussakin EU-maassa”, Aplin totesi.
Aplin huomautti, että esimerkiksi entisten työntekijöiden suhde liikesalaisuuksiin olisi pitänyt määritellä direktiivissä tarkemmin.
”Eri jäsenmaissa suhtaudutaan hyvin eri tavalla siihen, millaisia tietoja ja taitoja entinen työntekijä voi hyödyntää uudessa työpaikassa loukkaamatta vanhan työnantajansa liikesalaisuuksia”, Aplin totesi.
Hänen mukaansa eroja on myös siinä, miten työnantaja voi rajoittaa entisen työntekijän siirtymistä kilpailevan työnantajan palvelukseen ja millaisia karenssiaikoja sillä on mahdollisuus edellyttää.
”Kyse on hyvin monimutkaisista asioista, koska kokonaisuuteen liittyy myös esimerkiksi työoikeudellisia seikkoja. Tässäkin on isoja eroja maiden välillä. Britanniassa säännökset ovat enemmän työnantajien puolella, kun taas Saksassa työntekijöiden oikeudet ovat vahvat.”
Direktiivi asettaa vähimmäisvaatimukset
Uudessa direktiivissä määritellään liikesalaisuuksien suojaamisen vähimmäisvaatimukset.
Aplin seuraakin mielenkiinnolla, kuinka tarkasti Euroopan komissio valvoo direktiivin säännösten sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön.
Hän uskoo, että Bryssel antaa EU-maille varsin vapaat kädet täytäntöönpanossa.
”Komissiolle riittää, että kansallinen lainsäädäntö vastaa direktiivin vähimmäisvaatimuksia. Se johtaa siihen, että kansalliset ratkaisut voivat poiketa huomattavasti toisistaan.
Lakimiesten työhön ei siis ole odotettavissa helpotusta, kun he valvovat liikesalaisuuksien suojaa eri jäsenmaissa.”
Monessa maassa liikesalaisuuksien sääntely on pirstoutunut useisiin eri lakeihin. Suomessakin asiaa koskevia säännöksiä on esimerkiksi laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, rikoslaissa ja työsopimuslaissa.
”Ruotsi on yhdistänyt liikesalaisuuksia koskevat asiat yhteen lakiin, mutta muissa EU-maissa ne ovat hajallaan lainsäädännössä. Näin on todennäköisesti myös jatkossa.”
Liikesalaisuuksien painoarvo kasvaa
Aplin huomauttaa, että direktiivi edellyttää lakimuutoksia myös maissa, joissa suojan tason on jo suhteellisen vahva. Toiset jäsenmaat joutuvat kuitenkin tekemään enemmän töitä kuin toiset.
”Erityisesti itäisessä Euroopassa on jäsenmaita, joiden lainsäädännössä on paljon muutostarpeita. Niiden on laitettava kuntoon esimerkiksi monia oikeussuojakeinoihin liittyviä säännöksiä. Yksi ongelmakohta on liikesalaisuuksien suojaaminen oikeusprosessien aikana.”
Aplinin arvion mukaan Suomi kuuluu niihin maihin, joissa nykyiset lait vastaavat jo suhteellisen hyvin direktiivin vaatimuksiin. Myös Iso-Britanniassa muutostarpeet ovat vähäiset.
Tulevasta EU-erosta huolimatta Britannia on ilmoittanut toteuttavansa direktiivin edellyttämät muutokset.
”Tarkoitus on kuitenkin tehdä vain välttämättömimmät muutokset. Tällä ei ole mitään tekemistä Brexitin kanssa, vaan näin on tapahtunut kaikissa muissakin IPR-asioita koskeneissa EU-uudistuksissa.”
Aplin korostaa, että puutteistaan huolimatta direktiivi ja kansallisten säännösten uudistaminen selkeyttävät liikesalaisuuksia koskevia pelisääntöjä. Siitä hyötyvät eurooppalaiset yritykset ja innovaatioympäristö.
Aplin huomauttaa, että liikesalaisuuksien suojasta ja sen vahvistamisesta käydään laajaa keskustelua muuallakin kuin EU:ssa.
”Talous perustuu entistä enemmän tietoon. Samalla korostuu yritysten liiketoiminnalle oleellisen tiedon suojaaminen väärinkäytöksiltä. Liikesalaisuuksien painoarvo kasvaa, koska ne ovat esimerkiksi patentteihin verrattuna yrityksille joustava keino suojata tietoa.”
Teksti ja kuva: Matti Remes
