Juridiikkaa digitaalisella aikakaudella

1/2018 14.2.2018
Lelurobotti_byGonmi.jpg
Voiko robotilla olla tekijänoikeus tuotoksiinsa? Voitaisiinko tekoälyä pitää oikeushenkilönä, jolla on oikeuksia? Tällaisia kysymyksiä asiantuntijat pohtivat Rovaniemellä joulukuussa.

Digitalisaatio mielletään yleensä lähinnä arkielämän sujuvoittajaksi ja teollisten toimintojen virtaviivaistajaksi. Digitalisaatio tuo kuitenkin mukanaan myös haasteita, sillä se voi vaatia esimerkiksi lainsäädännön päivittämistä. Rovaniemellä 10. –12.12.2017 järjestetyssä Law in the Digital Era -konferenssissa pureuduttiin digitalisaation IPR-, sopimus- ja ICT-oikeudelle aiheuttamiin muutoksiin sekä etsittiin ratkaisuja näihin ongelmiin. Puhujina oli laaja joukko asiantuntijoita niin yliopistomaailmasta, valtionhallinnosta kuin yritysmaailmastakin. Aihepiirit oli jaettu kolmeen osa-alueeseen: lainsäädäntö ja digitaaliset haasteet, sopimukset digiaikana sekä ICT-oikeus.

Datan ja tekoälyn aikakausi

Data on hyvin arvokasta, ja mitä prosessoidumpaa ja laajempaa se on, sitä enemmän sillä on arvoa. Datan käsittely on kuitenkin työlästä ja resursseja vievää, joten on luonnollista, että laadukasta dataa ei välttämättä haluta jakaa muille. Kööpenhaminan yliopiston biotekniikan professori Timo Minssen puhui aiheesta lääketieteen näkökulmasta. EU:n uudistuvat digitaaliset sisämarkkinat pyrkivät tuomaan vastauksia esimerkiksi kysymykseen, voisiko terveysdataa käsittelevät ja omistavat toimijat velvoittaa jakamaan enemmän dataa? Kysymys on vielä ratkaisematta.

Toinen kiinnostava näkökohta liittyy tekoälyyn ja tekijänoikeuteen. Tulisiko esimerkiksi tauluja maalaavalle robotille antaa tekijänoikeudet tuotoksiinsa? IPR University Centerin tutkimusjohtaja Olli Pitkänen käsitteli tätä mielenkiintoista ja futurististakin aihetta. Hän tosin totesi jo alussa, että vastaus on todennäköisesti kieltävä. Useimmat oikeusjärjestykset edellyttävät, että tekijänoikeudet annetaan teoksen luoneelle ihmiselle. Tästä seuraa, että ainakin perusmuodossaan tekijänoikeudet jäävät tekoälyltä saamatta. Voisivatko sen sijaan lähioikeudet tulla kyseeseen? Tai voitaisiinko tekoälyä pitää oikeushenkilönä, ja näin suoda sille oikeuksia? Nämäkin asiat ovat vielä ratkaisematta, tulisiko ylipäätään pitää mielekkäänä antaa tekoälylle oikeuksia tuotoksiinsa.

Ylisääntely rajoittaa

Ensimmäinen konferenssipäivä päätettiin paneelikeskusteluun, johon osallistui edustajia erilaisista yrityksistä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Heiltä kysyttiin, mikä konferenssin teemoista on tämän hetken suurin ongelma. Vastauksena saatiin pohdintaa datan omistajuuden sääntelyn seurauksista, alustan omistajan vastuusta alustan käyttäjän ladatessa sinne laitonta materiaalia, sekä se, tuleeko tekijänoikeussääntely rajoittamaan louhinnassa (data mining) käytettävää aineistoa. Tekijänoikeus voi esimerkiksi estää internetissä olevien kuvien hyödyntämistä alustaa ja sovelluksia kehitettäessä.

Panelisteilla oli vahva yhteisymmärrys siitä, että ylisääntely rajoittaa uusien asioiden kehittämistä ja hyödyntämistä. Vallitsevaa tilannetta parantaisi se, että uusia asioita säänneltäisiin vasta sitten, kun se on välttämätöntä. Panelisteista ministeriön edustaja oli jonkin verran yritystoimintaa edustavia panelisteja lievemmällä kannalla tässä kysymyksessä.

EU on tietosuojan suunnannäyttäjä

Ei digitalisaatiota käsittelevää tapahtumaa ilman tietosuoja-asetuksen mainitsemista. Vrijen yliopiston Brussels Privacy Hub:n johtaja Christopher Kuner kertoi asetuksesta virkistävästä näkökulmasta. Hänen mukaansa EU:ta pidetään sen johdosta ”maailmanmestarina ja tiennäyttäjänä” tietosuojalainsäädännön osalta. Useat EU:n ulkopuoliset valtiot, erityisesti Japani, ovat kiinnostuneita asetuksesta ja suunnittelevat sen implementoimista omaan oikeusjärjestelmäänsä. Tämä on ymmärrettävää, sillä se on pitkään valmisteltu ja kaikenkattava paketti, jota kannattaa hyödyntää. Asetuksen laajuudesta on kuitenkin seurannut myös soraääniä, sillä se on vaikeasti ymmärrettävä jopa asiantuntijoille, eikä se priorisoi sääntelykohteita. Kuner myös totesi, että jäsenvaltioissa voi herätä tyytymättömyyttä, kunhan asetusta ryhdytään soveltamaan keväällä 2018. Tämä johtuu siitä, että tietosuojakysymykset ovat hyvin kulttuuri- ja tapasidonnaisia, ja ulkoinen muutos tietosuojakäytäntöihin voi johtaa epävarmuuteen.

Digitalisaatio tulee yhä muokkaamaan vahvasti myös juridista maailmaa, ja aika suunnan ottamiseen on nyt. Kuten alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti kiteytti konferenssin teeman: “this is the age of partnership with intelligent machines and systems”.

Essi Puhakainen
oik.yo
Lapin yliopisto

Kuva Nacho (CC BY 2.0)

Aiheet: Muut, Tekijänoikeus
Share: